Kaksiosaisia kehyskukkaroita

Aiemmassa postauksessa esittelin kehyskukkarokurssilla oppimaani. Tässä tulee vielä hieman jatkoa siihen. Opin kurssilla nimittäin tekemään myös näitä kaksiosaisia kukkaroita. 

Näiden ompelu ei lopulta ole paljon vaikeampaa kuin ihan peruskukkaroidenkaan, mutta liimaamisessa on hiukan enemmän hommaa ja kädet tuntuu itseltä loppuvan siinä vaiheessa. Liimatahroilta on näissä vielä vaikeampi välttyä :D No onneksi liiman saa raaputettua kehyksestä ihan kynnellä pois ja kankaaltakin se lähtee varovasti kynsilakanpoistoainetta käyttäen. 

Kangasta näihin tarvitaan tavalliseen verrattuna vain kaksi vuoripalaa lisää. Itse tykkään tehdä kummastakin pussiosiosta erivärisen, niin tietää sitten heti avatessa, kummalla puolella jokin tavara on. Ompelu aloitetaan yhdistämällä keskimmäisen metalliosan alle jäävät kankaat yläreunasta. 

Tärkeä on merkitä kaikkiin kappaleisiin kehyksen tyveen pienenpieni viilto eli hakki-merkki. Näin ompeleen osaa lopettaa aina juuri oikeaan kohtaan. 

Ompelu alkaa keskimmäisen kehyksen alle tulevista kankaista. Tuossa ylimmän kuvan pussukassa siis aloitettiin ompelemalla harmaapilkullinen ja vaaleanpunainen kangas oikeat puolet vastakkain yläreunasta, ommel hakista toiseen hakkiin. Ja sitten kääntö oikein päin ja tikkaus samalle matkalla. Seuraavaksi lisätään kappaleeseen loput vuorit - siis yksi pala kummallekin puolelle oikeat puolet vastakkain ja ommellaan samalla kertaan kaikki neljä kappaletta alareunastaan yhteen, hakista taas toiseen hakkiin. Sitten ommellaan päällikankaat toisiinsa alareunasta yhteen, hakista toiseen hakkiin. Lopuksi vuori ja päällinen yhdistetään ja ommellaan uloimpien kehysten alle tulevat osat yläreunoistaan yhteen oikeat puolet vastakkain, jälleen tarkasti hakista toiseen hakkiin, muistaen kääntöaukko. Vielä tikkaus samoille kohdin ja liimaus.

Koristelin pussukat vielä pikkupitsiliinoilla. Pitsit on virkattu kuvan perusteella, joten ohjelinkkiä niihin ei ole antaa.

Kehyskukkaroita

Irrottauduin syksyllä muutamaksi illaksi vauva-arjesta ja kävin paikallisen kansalaisopiston nipsukukkarokurssilla. Olen pitkään haaveillut oppivani tekemään näitä kehyskukkaroita ja ajattelin, että tuolta kurssilta saisin parhaat niksit. 

Näiden pussukoiden kaavoihin jätettiin väljyyttä ja yläreunaa poimutettiin liimattaessa hieman. Poimutuksen saa parhaiten aikaan ihan vaan parsinneulalla kangasta siirtelemällä heti liimaamisen jälkeen. Poimutus antaa juuri sopivasti tilaa pussukkaan. Alla olevasta kuvasta näkyy, ettei kaava ole lopulta paljoa kehystä leveämpi.

Näppärä niksi on jättää kääntöaukko kehyksen alle. Kääntöaukko sulkeutuu samalla kun tikkaa reunasta napakan ennen liimausta.

Jos kangas oli kovin ohutta puuvillaa, niin ompelin aluksi päällikankaan nurjalle ohuen vanun. Se ryhdistää pussia kivasti. Etenkin tuossa alla olevassa pussissa, johon ompelin pohjan, vanu auttaa pussia pysymään myös pystyssä.

Tuo alla oleva kangas oli todella ohutta trikoota, mutta halusin siitä silti ehdottomasti pussukan. Niinpä vahvistin sen ensin tukikankaalla.

Näiden pussukoiden teko on kyllä todella koukuttavaa. Liimaaminen on se ainoa inhottava vaihe, mutta onneksi sekin sujuu joka pussukan kohdalla paremmin. Käytin Gütermannin tekstiililiimaa, joka on siis kaksikomponenttiliimaa, joka on kyllä tosi jämäkkää ja hyvää tavaraa.

Vauvan pipo

Neuloin meidän pikkuiselle hempeän tupsupipon Dropsin Baby Merinosta. Tein pipon omalla ohjeella, mutta myönnän, ettei alkuperäinen idea ole minun. Näitä vastaavia pipoja on näkynyt monissa paikoissa ympäri nettiä. Osa on kaksi-, osa kolmivärisiä. Osassa "piparkakkureuna" on ylös- ja osassa alaspäin. Tästä mun versiosta tuli nyt tällainen kaksivärinen, jossa tuo piparkakkureuna on alaspäin :)

Koko: noin puoli-1v. Päänympärys noin 45. 

Silmukkamäärä:  Luo 100s joustavalla aloituksella, resorin jälkeen lisää 8 silmukkaa. Kuvio on jaollinen 12 silmukalla. 

Lanka: Drops Baby merino vaaleanpunaista (26) 27g, josta 12g tupsuun ja harmaata (22) 20g

Tiheys: 24s ja 38krs /10cm

Puikot: 2.5mm

Tässä pipossa alla oleva kuvio toistuu 9 kertaa.

Paljoa helpommalla ei kirjoneuleen kanssa enää pääse. Tässä pipossa kahta väriä tarvitse kuljettaa yhtä aikaa vaan 8 kerroksella. Ne kerrokset kannattaa kuitenkin tehdä erityisen huolella, jotta pipo ei siitä kohdin ala kiristää.

Tässä paras kuva, minkä onnistuin nappaamaan piposta käyttäjän päässä :D

Tupsu on tehty tupsukehikolla, jonka halkaisija on 5,5cm. Koska pienimmälläkin kehikolla tuli tähän pipoon aivan liian iso tupsu, trimmailin tupsua joka puolelta pienemmäksi. Näin siitä tuli itse asiassa myös paljon tiivimpi ja mielestäni siistimpi. Tupsuun kului lankaa 12g, mutta leikkaamisen jälkeen sille jäi painoa 8g.

Virkatut valopallot

Pitihän munkin kun muutkin - nimittäin näitä valopalloja virkata. Neanomat-blogista löytyy ohje ja sinne pääset tästä.

Lankana mulla on Novitan Kartanoa ja yhteen palloon sitä kului 1.5mm:n koukulla virkaten noin 20g.  Ensimmäisen pallon puolikkaat ompelin yhteen, mutta seuraavan sitten kokeilin virkata ohjeen ehdotuksen mukaisesti ja tykkään kyllä itse enemmän siitä virkatusta. Mun käsialalle tosin sopii paremmin vain kahden silmukan virkkaaminen ennen toiseen reunaan yhdistämistä ohjeen 3 ketjusilmukan sijaan.

Trikootonttulakkeja

Hurautin pari tonttulakkia jouluisen punaisesta trikoosta. Isompi meni lahjaksi ystävän 3-vuotiaalle ja toinen on oman murun ensimmäinen tonttulakki ensimmäisenä joulunaan. Kangas on Ikasyrin Lumihiutale luomujerseytä, jonka ostin jo vuosi sitten Kädentaitomessuilta juurikin tonttulakkeja varten, mutta toteutus jäi vasta tähän jouluun.

Piirtelin kaavat näihin itse. Alla on käyttämäni mitat ja ohjeentapaista, jos niistä on jollekin apua. Hiipasta voi sitten muotoilla kukin haluamansa. Mittoihin toki vaikuttaa kankaan ja resorin joustavuus, mutta trikoisen tonttulakin koon kanssa ei lopulta ole kovin tarkkaa, sillä se venyy pään mukaan. Kokeilin tuota pienempää pipoa omaan päähäni ja kyllä se venyi jopa siihen, vaikka pipo hiukan kiristikin :) Huomaathan muuten, että allaolevat mitat sisältää saumanvarat!

Pienempi (noin 1-2v):  Yhden lakkikappaleen lev. 24cm ja kork. 30cm saumanvaroineen. 

Resori saumanvaroineen 8cm x 36cm. 

Isompi (noin 3v-jopa aikuinen): Yhden lakkikappaleen lev. 25cm ja kork. 35cm saumanvaroineen. Resori saumanvaroineen 8cm x 37cm. 

Ohje: Leikkaa kaksi lakkikappaletta ja muotoile hiippa mieleiseksi. Aseta lakkikappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat (halutessasi voit ommella kulkusen jo tässä vaiheessa väliin esimerkiksi ohueen nauhaan pujotettuna). Ompele resori renkaaksi eli ompele lyhyet päät yhteen oikeat puolet vastakkain. Taita resori pitkittäin kaksinkerroin, nurjapuoli jää sisälle. Käännä lakkiosa oikein päin. Aseta resori lakin alareunaan lakin oikeaa puolta vasten, kaksinkertaisen resorin leikatut reunat ja lakin alareuna ovat kohdakkain. Huolellinen nuppineulaus kannattaa, jotta resori asettuu tasaisesti. Ompele venyttäen resoria, älä venytä lakkikangasta! Itse jätin resorin sauman lakin toiseen sivusaumaan, jotta ei ole väliä kumpi on etu- ja kumpi takakappale, mutta voi resorin sauman jättää keskelle taaksekin.

Isomman tytön tonttulakkiin ompelin kulkusen, mutta pienemmän jätin kulkusettomaksi. Sen voi sitten lisätä myöhempinä vuosina.

Näiden tonttulakkien myötä oikein ihanaa 

ja rauhallista joulunaikaa kaikille!

Exploration Station -huivi

Sain lahjaksi Stephen Westin lokakuussa ilmestyneen ihanan huivikirjan. Jaa, mitenkö joku osasi ostaa minulle sen - no kun nätisti pyysin :)  Klikkaamalla tästä pääset kurkistamaan Ravelrystä kirjan malleihin, jos kirja ei ole tuttu.

Herra West on kyllä uskomaton neuletaituri. Hänen malleissaan leikitellään ennakkoluulottomasti väreillä ja pinnoilla, joten innostuin vähän itsekin. Aloitin kirjan ensimmäisellä mallilla, joka on Exploration Station eli suomeksi tutkimusasema. Ja nimensä mukainen huivi olikin. Olen tätä mallia ihastellut eriväreissä jo pitkään, joten mallin valinta oli helppo.



Ohje: Exploration Station by Stephen West
Langat: Dropsin Baby Merino musta 59g, harmaa 48g, oranssi 48g ja pinkki 67g
Puikot: 3.5mm


Innostuin tilailemaan Adlibriksen alesta Dropsin Baby Merinoa eri väreissä ja tähän malliin löytyikin langat niistä. Teki ihan hirveästi mieli yhdistää pinkkiä ja oranssia, vaikka varsinkaan tuo oranssi ei ole yhtään mun juttu. Mutta sen se Stephen-sedän tutkimusasema mut vaan sai haluamaan. Jotta huivissa olisi vähän jotain omaakin, päätin hillitä innostani valitsemalla niiden lisäksi turvallisen mustan ja harmaan. Jo pian alun jälkeen mulla meinasi kuitenkin mennä pupu pöksyyn värien suhteen ja olin jo melkein purkamassa, mutta päätin kuitenkin hillitä itseni ja odottaa seuraavaan päivään. Odottaminen kannatti, sillä seuraavana päivänä päätin, että nyt annetaan mennä.



Huivissa oli monta mielenkiintoista ja uutta juttua. Ensinnäkin tykästyin kovasti huivin reunojen i-cordiin. Sitä täytyy kyllä käyttää jatkossakin. Samainen i-cord tehtiin myös päättelyreunaan. Vaikka päättely oli todella hidasta, oli se kyllä vaivanarvoista.

Mielenkiintoisimmat neulepinnat olivat huivin uloimmilla kerroksilla eli näkyvät paremmin tässä alapuolella olevassa kuvassa. Pinnoissa kikkailtiin lähinnä oikeilla ja nurjilla silmukoilla ja niiden nostamisella. Ylin harmaa-oranssi on mielenkinntoinen siksi, että huivin nurjalla puolella värit näkyvät päinvastoin. Pieni harmaa tylsimys minussa kuitenkin oli tyytyväinen, kun huivin päällipuolelle valikoitui oranssin sijaan enemmän harmaata :D



Tätä huivia oli todella ihana ja rentouttava neuloa. Tekisi mieli neuloa heti perään toinen ja kokeilla erilaista väriyhdistelmää. Mutta kun jo siinä samassa kirjassakin olisi monta muuta mallia, jotka tekisi mieli neuloa ja muutama muukin projekti odottaisi jo vuoroaan.

Miehen mustat Porthos-sukat

Mieheltä tuli tilaus tehdä mustat villasukat. Yksivärisen mustan perussukan neulominen ei oikein innostanut alkutalven harmaudessa ja yritin neuvotella väriä muuksi. Kaivoin kaapista erilaisia tummia lankoja ja yritin tarjota niitä vaihtoehdoksi. Vaan mustat oli tehtävä. Totesin neuvottelun lopulta hävityksi. Langaksi valikoitui Step Classicia, josta on paljon mukavampi neuloa kuin 7 veikasta tai Nallesta. Samasta langasta tehdyt Paraphernalia-sukat on sitä paitsi kestäneet loistavasti käyttöä, vaikka ovatkin kivan ohuet.

Edelleenkään mustan perussukan neulominen ei innostanut, joten päädyin etsimään Ravelrystä jotain miehekästä yksiväristä sukkamallia. Löysin lopulta kivan muskettisoturi Porthoksen mukaan nimetyn sukkaohjeen ja se kelpasi sukkien tilaajallekin. Ohje on helppo kuin mikä, mutta silti tosi näyttävä. Vaikka oikeat silmukat näyttävät kiemurtelevan, ei kyse ole muusta kuin vieressä olevien nurjien silmukoiden vaikutuksesta. Pelkillä oikeilla ja nurjilla siis selviää tässä.

Siinä ne nyt on ja ne on mustat :)

Ohje: Porthos by Caoua Coffee

Lanka: Austermann Step Classic musta 73g

Puikot: 2.5mm

Koko: ohjetta pienempi 64 silmukkaa, jalankoko noin 42

Joku näppärä saattoi jo huomata, että alkuperäisessä ohjeessa on jatkettu samaa mallineuletta myös teräosassa. Päätin pitää kuitenkin teräosan yksinkertaisena, mikä oli miehenkin mieleen. 

Samasta paikasta löytyi muuten muitakin muskettisoturien innoittamia ilmaisia sukkamalleja: Athos, Aramis ja D´Artagnan. Näyttäviltä ja helpoilta vaikuttavat muutkin.

Rahin virkattu päällinen

Äitini vanha rahi kaipasi hieman uutta ilmettä ja päädyin virkkaamaan hänelle siihen uuden päällisen. Väriksi valikoitui harmaa trikookude, sillä lähes samaa väriä löytyy myös samaan huoneeseen aiemmin virkkaamastani pienestä matosta. Päällinen on virkattu pelkillä pylväillä ilman sen suurempia kikkailuja, mutta lopputuloksesta tuli kyllä sekä äitini että minun mielestäni todella kiva.

Vaikka rahilla on jo ikää, oli se säilynyt hyvässä ryhdissä. Uusi päällinen teki rahista kuin uuden. Rahin halkaisija on noin 55cm. 

 

Näin sen tein: 

Koukku 7mm

Tee kerroksen eka pylväs aina 3 ketjusilmukalla ja sulje jokainen kerros piilosilmukalla. Toista *-* koko kerroksen ajan.

1. krs: Virkkaa aloitussilmukkaan 12 pylvästä. 

2. krs: Virkkaa 2 pylvästä (p)  jokaiseen silmukkaan. (=24p)

3. krs: *1p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=36p)

4. krs: *2p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=48p)

5. krs: *3p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=60p)

6. krs: *4p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=72p)

7. krs: *5p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=84p)

8. krs: *6p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=96p)

9. krs: *7p, 2p seuraavaan silmukkaan* (=108p)

Jatka tarvittaessa lisäyksiä, kunnes ympyrä on rahin kokoinen. 

Seuraavalla kerroksella virkkaa 1p jokaisen silmukan takareunaan, jotta reuna kääntyy nätisti.

Jatkossa virkkaa 1p jokaiseen silmukkaan.

Jatka virkkaamista, kunnes reuna on rahin korkuinen.

Aloita kavennukset: Virkkaa ensimmäinen kavennuskerros vain silmukoiden takareunoihin. Kavenna 12 silmukkaa joka kerroksella tasaisin välein. Tee tällaisia kavennuskerroksia vähintään kaksi.

Kuteen määrän arviointi etukäteen osoittautui hankalaksi ja se menikin lopulta aika tiukille. Kude oli aika paksua ja sitä kuluikin lähes 3kg. Pohjan puolelle riitti lopulta vain pari kerrosta. Pujottelin lopuksi vielä pätkän kudetta uloimman kerroksen läpi ja solmin päät rusetille. Nyt päällinen pysyy hyvin paikallaan mutta sen saa kuitenkin helposti tarvittaessa pois, sillä rusetin avaamisen jälkeen reuna venyy juuri sopivasti. Rusetin voi pujottaa reunan alle, joten se ei näy pohjasta.

Kettumaiset junasukat

Löysin Pinterestistä Kun äiti kelaa -blogin idean kettuteemaan tuunatuista junasukista. Ja sitten kun Prismasta löytyi vielä täydellistä ketunväristä Nalle-lankaa, niin pitihän se pikkutytölle kettu-sukat tehdä. Tajusin samalla, etten ole ikinä ennen neulonut junasukkia, vaikka niitä meiltä kyllä löytyy. Muut on nimittäin pitäneet meidät toistaiseksi junasukissa ja mä olen voinut keskittyä muunlaisten töppösten tekemiseen.

Ohje: Junasukat

Lanka: Novitan Nalle (246) n. 38g ja lisäksi muutama gramma valkoista ja hiukan mustaa

Puikot: 2.5mm

Sukista on helppo tuunata kettumaiset. Lisäsin itse vain 3 kerrosta pelkkää oikeaa valkoisen kärjen alkuun ennen kavennusten aloittamista. Mielestäni näin kärjestä tulee siistimmän muotoinen. Kuono ja silmät on sitten vaan ommeltu langalla jälkikäteen.

Mun tekisi vielä mieli vaikka virkata näille ketuille pienet korvat, mutta ehdin napata jo kuvat ja ottaa sukat käyttöön. Ehkä joku päivä vuorossa on siis vielä pientä lisätuunausta sukille.

Junasukat on sen verran nopeasti neulottavat, että päätin tehdä samalla kaksi paria. Pienemmät, joissa on 3 nurjaa raitaa jalkaterässä menevät tuolle omalle pienokaiselle ja suuremmat, joissa on yksi oikea ja nurja raita lisää, mahtuvat toivottavasti ystäväperheen 3-vuotiaalle.

Neuloin nämäkin sukat looppaamalla pyöröpuikoilla. Se on vaan niin paljon näppärämpää missä tahansa sukissa ja erityisesti tällaisissa pienissä, joissa muuten olisi vain 8 silmukkaa yhdellä puikolla. Tykkään silti useimmiten tehdä vain yhtä sukkaa kerrallaan.

Tein sukkiin joustavan aloituksen German twisted cast on -tekniikalla. Siihen löytyy Youtubesta monia ohjevideoita, joten suosittelen kokeilemaan, jos se ei vielä ole tuttu. Muokkailin hiukan vielä kantapäätäkin ohjeesta ja jätin keskelle ohjeen kuuden silmukan sijaan 8. Pidän itse enemmän siitä, että kantapäässä on keskellä enemmän silmukoita kuin reunoissa. Ensimmäisellä kerroksella kantalapun reunasilmukoiden poimisen jälkeen piti muistaa kaventaa kummassakin reunassa yksi silmukka, jotta päädyttiin takaisin oikeaan silmukkamäärään. Junasukkien perusohje on siitä erittäin hyvä, että siinä ei tarvitse kaventaa ollenkaan silmukoita kantapään jälkeen.

On se vaan pakko vielä tähän loppuun todeta, että on ne junasukat vaan parhaat sukat pysymään vauvan jaloissa.

Loki-neuletakki

Neuloin meidän alle vuoden ikäiselle pienokaiselle lämpöisen Loki-neuletakin talveksi. Ohjeen tallensin jo edellistalvena koneelle, ja langat on tätä varten olleet varattuna viime talvesta asti. Kai se siis oli jo aikakin saada tämä neulottua. Muistan kuinka etsin ohjetta Lokiin netistä pitkän tovin ja lopulta monen mutkan kautta sain selville mistä ohje silloin löytyi. Ohjetta tuntui silloin etsivän moni muukin, sillä monessa paikassa oli näkynyt ihanan värikkäitä Loki-neuleita. Nykyään ohje on helposti saatavilla esimerkiksi Ravelrysta, mutta sille on ilmestynyt myös n. 8 euron hintalappu. Kannatti siis silloin tallentaa, vaikka toteutus saikin odottaa. 

Ohje: Loki 2.0 by Ragga Eiríksdóttir

Lanka: Garnstudio Drops Extra Merino Fine keltainen (30) 115g, harmaa (04) 16g ja valkoinen (01) 18g

Puikot: 4.0mm ja 3.0mm

Koko: 2-vuotiaan koko ohjeesta alle vuoden ikäiselle käyttäjälle, hihat hiukan ohjetta lyhyemmät

Loki on siitä mainio neuletakki, että se neulotaan ylhäältä alaspäin pyörönä. Kirjoneule sujuu siis joutuisasti kun saa neuloa samalla pelkkää oikeaa ja neuleen yläosakin muotoutuu siinä kuvion lomassa. Kirjoneulemalli on helppo, kunhan kirjoneulonta sujuu. En voi väittää, että se olisi itselläni sujunut erityisen mallikkaasti tälläkään kertaa. Onneksi hyörytys sai kummasti pinnan tasoittumaan ja kuvissa ei kaikki kireydet ja omat hölmöilyt näy. En malta olla taaskaan linkkaamatta tähän yhteyteen Outolintu linnassa -blogin kirjoneulontaopastusta. Ainakin itselleni siitä on ollut hurjasti apua erityisesti tuohon lankojen pitelyyn ja sitomiseen. Kun vaan aina muistaisi noudattaa sitä. Ja kai se kirjoneulonta vaan vaatii hurjasti harjoitustakin oikeasta tekniikasta huolimatta, että jäljestä tulee tasaista.

En tiedä, onko omassa ohjeessani jotain eroa nykyiseen maksulliseen Loki 2.0 -ohjeeseen, mutta ohjeessani ei neuvottu sitä pelottavinta asiaa eli neuleen leikkaamista. Muutaman sydämen tykytyksen jälkeen siitäkin selvittiin ja uskaltauduin lopulta leikkaamaan. Ja niin se takki pysyy vieläkin vaan kasassa. Ihan ekaa kertaa olin siis neuletta halkomassa vaikka yhtä jos toista on tullutkin matkan varrella neulottua. Pelkäsin lisäksi, että leikattu reuna jää epäsiistiksi mutta mielestäni monipistosiksak huolittelee reunan lopulta oikein siististi nappilistan taakse. Tätä tekniikkaa pitää jatkossakin ehdottomasti uskaltaa hyödyntää.

Olen monesti miettinyt, että olisin kyllä juuri oikea henkilö ohjeiden testineulojaksi. Minä jos kuka osaan nimittäin ajatella asiat aina vaikeimman kautta. Tässäkin ohjeessa oli esimerkiksi kohta, jossa käskettiin neuloa joustinneuletta viisi kerrosta. Tein tietysti työtä käskettyä ennen kuin luin ohjetta eteenpäin. Seuraavassa lauseessa sitten käskettiin joustinneuleen viimeisellä kerroksella lisätä x määrä silmukoita. Ööö... siis olisko ne pitänyt lisätä jo sillä viidennellä vai seuraavallako kerroksella vasta lisätään... :D Välillä vaan helpot lauseet tuntuu niin haastavilta. Lopputulos on kuitenkin oikein kiva ja käyttäjääkin tuntuu kovasti lämmittävän.

3 Color (Cashmere) Shawl

Neuloin viime vuoden alussa Jojin suositun 3 Color Cashmere Cowlin eli putkimaisen huivin. Tämän vuoden alussa ilmestyi ohje vastaavaan kolmihuiviin, joten pitihän sekin päästä neulomaan. Langoiksi ei tälläkään kertaan valikoitunut kasmiria vaan vakkarisuosikkiani Cascade Heritagea - osa tavallista, osa silkillä höystettyä, mutta jämäkeriä kaikki.

Ohje: 3 Color Cashmere Shawl by Joji Locatelli

Langat: Cascade Heritage snow 72g, mustard 50g ja Heritage silk light gray 62g.

Puikot: 3.5mm

Aloitin huivia jo pian ohjeen ilmestymisen jälkeen. Nappasin työn mukaan jopa synnärille ja ehdin siellä muutaman kerroksen neuloakin ennen kuin neiti päätti syntyä. Sitten keskeneräinen huivi saikin odotella puoli vuotta, kunnes päätin vihdoin neuloa sen loppuun.

Tässä huivissa minua viehättää erityisesti erilaisten pintojen ja eri levyisten raitojen yhdisteleminen. Ensin voisi ajatella, että huivi olisi oikea sekamelska, mutta lopputulos on kuitenkin jotain ihan muuta. Värejä, pintoja ja raitoja on huivissa juuri sopivasti ja sopivassa suhteessa.

Virkatut hedelmälohkot

Virkkailin kesän aikana kasan hedelmälohkoja. Idean ja ohjeen löysin Prinsessajuttuja-blogista. Näitä oli tosi helppo ja nopea virkkailla - tän hetken tärkeimmät käsityön kriteerit siis täyttyi. Kaikkien lähtökohtana on ympyrä, joka taitetaan ennen viimeistä kerrosta kahtia ja viimeisellä kerroksella virkataan reunat yhteen. Väliin laitoin täytteeksi valkoisen fleece-ympyrän. Ohjeet oli erittäin hyvät ja kuvat selkeät, joten näissä onnistuu aloittelijakin.

Ohje: Virkatut hedelmälohkot Prinsessajuttu-blogista

Lanka: Novitan Kotiväki keltainen, oranssi, lime ja punainen, Hjertegarnin Diamond Cotton tummanruskea ja Cotton nr.8 tummanvihreä

Koukku: 2.5mm

Kiivin ja vesimelonin mustat kirjailut tein ympyröihin ennen taittamista. Sitruuna- ja appelsiinilohkot sen sijaan kirjailin valkoisella vasta ihan lopuksi. Vinkki: Jos hoksaa jättää uloimman valkoisen kerroksen päätyttyä pitkän langanpään, pääse hiukan vähemmällä langanpäättelyllä. Tosin näissä voi muutenkin oikoa langanpäättelyssä ja tehdä vaikka solmuja sisäpuolelle. Ei niitä sieltä kukaan näe, jos ei ihan massiivisia möttejä solmi ;)

Pinterestiä selaillessa vastaan tuli myös muita samalla idealla toteutettuja hedelmiä. Aika kivalta näyttivät omenalohkotkin: valkoinen ympyrä, punainen reunus ja pari ruskeaa siementä erikseen langalla. Niitä voisi joskus tehdä myös, mutta tästä maljasta riittää hedelmiä hetkeksi.

Samalla idealla voisi helposti toteuttaa myös vaikka lasinalusia tai patalappuja - jättää vaan ympyrän lopuksi taittamatta. Tai miksei patalapussa voisi taittaakin ja täyttää kuumuudelta paremmin suojaavaksi.

Virkattuja donitseja pikkuprinsessalle

Aikaa käsitöiden parissa puuhasteluun on ollut viime kuukausina kovin vähän. Onneksi syy on hyvä - suloinen tyttövauva määrää täällä nykyään tahdin. 

Nyt kun öisin on alettu useimmiten nukkua, niin alkaa taas pikkuhiljaa olla intoa ja aikaa vähän virkkaillakin. Päätinkin tarttua koukkuun ja aloittaa pikkuprinsessan leikkiherkkujen valmistelun jo hyvissä ajoin. 

Ohje: Virkatut donitsit Fannyn talossa -blogin ohjeella

Langat: Novitan Kotiväki beige, Hjertegarnin Diamond Cotton valkoinen ja tummanruskea sekä Rowanin Cotton vaaleanpunainen

Materiaalien menekki yhteen: donitsi n. 8g, kuorrute n. 4g ja vanua n. 8g 

Koukku: 2.5mm

Näitä herkkuja syntyi puolitusinaa ja ne maistuivat pikkuprinsessalle jo nyt. Taisivat tuoda helpotusta kutiseville ikenille. En siis tehnytkään näitä yhtään liian aikaisin. :)

Composite-neule vastasyntyneelle

Joskus jo aikaa sitten syksyllä neuloin pikkuista odottamaan Dropsin Merino Extra finesta harmaan Composite-tunikan. Malli on taas yksi ilmainen Ravelry-suosikki, joka on itselläkin ollut tallennettuna ties kuinka pitkään. 

Neule on helposti puettavissa, sillä toinen hihasauma aukeaa kokonaan. Napiksi ompelin kässämessuilta ostamani Paapon Hand made with love -napin.  

Ohje: Composite by Kelly Brooker

Lanka: Drops Merino Extra Fine, 05 vaaleanharmaa, 65g

Puikot: 3.5mm ja 4.0mm