perjantai 30. maaliskuuta 2012

Suodatinpussiruusuja

Pihan ruusuissa ei näy vielä elonmerkkiä talven jäljiltä. Sen sijaan sisällä suodatinpussit puhkesivat tänään kukkaan. Yllättävän nopeaa ja helppoa. Ja loistava keino kuluttaa suodatinpusseja. Ostettiin joskus nimittäin Euraconin tehtaanmyymälästä aivan valtava säkki suodatinpusseja muutamalla eurolla ja olin ihan varma, ettei ne lopu meiltä ikinä, sillä mä en edes juo kahvia ja mieskin ehkä kerran päivässä. Saas nähdä paljonko näitä syntyy eli pitääkö mennä kenties ostamaan suodatinpusseja kohta lisää.  Toisaalta yhteen ruusuun menee vain kahdeksan suodatinpussia, että saan kyllä aika monta noita vääntää, jos aion saada meidän suodatinpussit lähiaikoina loppumaan :)

Vielä aidommannäköisiä noista sais jos värjäis vesiväreillä ja rullais terälehtiä hieman enemmän. Ohje on peräisin Martha Stewartilta ja löytyy englanninkielisenä kaavoineen ja videoineen täältä.

Etualalla oleva ensimmäinen ruusu onnistui selvästi seuraavaa paremmin.  Taas kerran tuli siis opittua,
ettei kannata yrittää liikaa. Liian tarkasti sommiteltu ruusu ei näytä yhtä aidolta.

Leimailubuumi

Pari vuotta sitten innostuin embossauksesta ja sen jälkeen en oo leimaillut muuta kuin kultaisia ja hopeisia kohokuvioita. Muun muassa hääkutsujen, paikkakorttien, kiitoskorttien ja parin vuoden joulukorttien jälkeen kultainen ja hopeinen hilepurkki on vasta puolillaan. Muu leimailu on tuntunut sen jälkeen tylsältä ja toisaalta kun noita matskuja vaan riittää ja riittää :)  Havahduin jokunen aika sitten siihen, että oon yhtäkkiä innostunut aivan uudella tavalla leimailuista. Hurahdus kävi pelottavan salakavalasti, mutta siitä ei voi syyttää muuta kuin sitä, että akryylileimasinpakkaukset on nykyään niin edullisia verrattuna vanhoihin puupalikkaleimasimiin. Ja ehkä alkoi vähän kyllästyttää myös nuo kultaiset ja hopeiset kohokuviot. Leimasinvarasto on karttunut alkuvuoden aikana monella uudella ihanalla leimasimella.  Viimeisin hankinta on irtokirjaimet, joilla voikin kirjoitella melkein mitä vaan, jos viitsii näpräillä ja viitsiihän sitä. Yllättävän työlästä hommaa se kyllä on – varsinkin jos samassa sanassa on useita samoja kirjaimia. Onneksi leimasinten fontissa esimerkiksi u ja n on samanlaiset, niin joskus voi löytyä kaksi samaa kirjainta. Jos vaan sattuu muistamaan ja tietty jos käy sellainen tuuri, ettei sit tarvitse myös sitä toista kirjainta. Aika työlästä on myös pienten kuvioiden puhdistus. Mutta kivaa on leimailu silti :)

Akryylileimasinten yksi parhaista puolista on se, että niitä voi lätkiä isoon levyyn monta tiettyyn kuvioon ja sitten leimailla isoa settiä oikein urakalla. Tämän ompelutarvikekollaasin on tarkoitus päätyä vielä jonain päivänä käsityöpussukkaa koristamaan. Pitää vaan muistaa silittää väri kankaaseen kiinni ennen sitä. 





Ihastuin välittömästi tähän perhoseen Fiskarsin perhosleimasinsetissä. Muutkin on kyllä ihania.
Kesää odotellessa taidan leimailla perhosia ympäriinsä :)


Kutistemuovikokeiluja

Mulla on lojunut askartelulaatikossa jo parin vuoden ajan kutistemuoviarkki kutistamista odottamassa. Viimein sain hankittua myös kutistemuoville sopivan leimasintyynyn ja innostuin testaamaan. Yllättävän monipuolinen tekniikka! Vois tehdä ja kokeilla vaikka mitä, mutta nyt aluksi päädyin vain testailemaan. Kutistaminen uunissa oli kyllä jännittävää ja olisin varmaan pelästynyt, ellen olis tutustunut netissä ohjeisiin tarkemmin ja saanut selville, että sen kuuluu kipristellä ja kupristella uunissa todella kummasti. Todella hyvät ohjeet kutistemuovin erilaisista mahdollisuuksista löytyi täältä.


Ennen kutistamista. Reikä tehty rei'ittimellä.

Kutistamisen jälkeen, huimasti pientyneenä.

Kokeiluvuorossa röyhelölanka

Tieskö monesti oon meinannut ostaa röyhelölankaa ja sitten kuitenkin malttanut olla ostamatta, koska oon saanut vakuutettua itseni siitä, etten kuitenkaan käyttäis röyhelöhuivia. Kokeilunhalu kuitenkin viimein voitti ja päätin tehdä röyhelöhuivin äidille lahjaksi.

Frilly-langan mukana tuli kuvallinen ohjemoniste, jonka avulla uskoin kesyttäväni langan. Täytyy kyllä sanoa, ettei oo vähään aikaan tullut nähtyä yksinkertaisesta tekniikasta niin monimutkaisia ja sekavia ohjeita. Kuvan pitäis kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta tässä tapauksessa kuvat herättivät enemmän kuin tuhat kysymystä ja sekoittivat mut totaalisesti. Meinasin jo heittää ohjeen lankoineen ja puikkoineen syvälle lankakorin pohjalle, mutta jotenkin ihmeesti pääsin viimein jyvälle. Ja helppoahan se oli, niin kuin olin etukäteen aavistellut. Huivi syntyi lopulta yhdessä illassa.

@-röyhelöhuivi

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Viis pikkuhanhea tässä käy...

Keväisen sunnuntaipäivän inspiroimana syntyi viis pikkuhanhea. Näiden kanssa on hyvä odottaa kevättä ja pääsiäistä.


Koko viisikko keväisen ruukkutulppaanin äärellä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...