Kutistemuovikoruja

Tekaisin pitkästä aikaa muutaman kutistemuovikorun. Aikaisemmin olen käyttänyt vain kirkasta kutistemuovia. Nyt täytyy kyllä todeta, että musta ja valkoinen on paljon kivampia. Tykkään. Vai onko nää vähän liian teinimäisiä...

Mallit ei ole omia, vaan ideat on suoraan lainattu jostain nettikuvista. En enää muista mistä.

Avaimenperän talokuvion aukkojen leikkaaminen oli kyllä aika hankalaa,
vaikka  kuvio oli siinä vaiheessa paljon isompi.

Kai-Meit

Sukkapari välillä. Kohta näitä taas tarvitsee. Pakko kyllä myöntää, että mieluummin tekisin tällä hetkellä huiveja. Jotenkin nyt tökkii sukkien neulominen, mutta siitä huolimatta keräilen jonoon koko ajan uusia sukkamalleja. Houkuttelisi tehdä Cookie A:n Lissajousit ja/tai Pointellet... Nyt on kyllä puikoilla jo huivi. Ehkä sen jälkeen taas sukkien neulominen inspiroi. Koska toisen sukan tekeminen on aina yhtä tuskaista, päätin hankkia sopivan pyöröpuikon ja kokeilla seuraavalla kerralla kahden sukan neulomista yhtä aikaa. Saa nähdä, miten siinä käy. Joskus kun yritin, niin kaapeli oli liian jäykkä. 

Tässä nyt kuitenkin nämä Kai-Meit, jotka neuloin neliskulmaisilla 2mm:n puikoilla. Pelkäsin koko ajan, että katkaisen puikot, mutta niin ei onneksi käynyt. Miksi pitää olla nykyään niin löysä käsiala. Kai-Mei on tosi kaunis malli, mutta tää lanka hukuttaa pitsikuvion. Tiesin tämän jo neulomaan ryhtyessäni, mutta minkäs teet, kun haluaa tehdä tietyn mallin ja käyttää tiettyä lankaa. 

Ohje: Kai-Mei by Cookie A

Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, Ruoste, 64g

Puikot: 2mm

Seashore

Mua viehättää Seashoressa erityisesti tuo pitsikuvio ja sen aaltoilu. Neulominen oli helppoa ja mukavaa, mutta koon valinta... Mä mitään kokeilutilkkua jaksanut tehdä :) Siihen nähden lopputulos on erittäin hyvä. Hiukka väljempi ois kyllä ollut vielä parempi. Ties vaikka tämä käytössä hiukan venyisi :)

Ohje: Seashore Cowl by Milja Uimonen

Lanka: Regia Angora Merino, tummempaa harmaata (7085) 54g, vaaleampaa harmaata (7081) 70g

Puikot: 3.5 mm, 80cm

Koko: S

Pääsin kesällä käymään ensimmäistä kertaa Karnaluksissa. Ah, mikä paikka! Tämän työn langat tuli ostettua sieltä. Aivan ihana lanka! Tätä on jemmassa myös vaalean lilana ja vihertävänä. Jommasta kummasta haluaisin tehdä sukat, sillä on kuulemma tosi hyvä lanka myös sukkiin.

Tässä kuvassa näkyy hyvin, miten kappaleen muoto muuttuu ja sileä osuus lyhenee ylöspäin.

Holden Shawlette

Ja huivi taas. Tällä kertaa Holden Shawlette. Tämä malli oli täydellistä matkatekemistä, sillä alussa ei paljon aivoja tarvittu. Sileää neuletta ja lisäykset jokaisella oikealla kerroksella. Sileän neuleen osuus oli kaiken lisäksi juuri sopivan kokoinen, sillä kotiin palattua sai aloittaa pitsireunuksen.

Ohje: Holden Shawlette by Mindy Wilkes

Lanka: Malabrigo Yarn Sock, väri Turner

Puikot: 3.5 mm

Aivan ihana lanka muuten tuo Malabrigon sukkalanka. Ihastuin siihen niin kovasti, että pitihän sitä reissun aikana ostaa lisää. Jospa kokeilisi sukkia siitä seuraavaksi - tai siis kunhan muilta töiltä ja oikeilta töiltä ehdin...

Neulottu rahi

Inspiroiduin Color Affectionin aina oikeasta ja lyhennetyistä kerroksista ja neuloin samaa ideaa soveltaen rahin. Ohjetta en löytänyt, joten homma eteni kokeilujen kautta. 

Rahista tuli hieman muhkurainen, sillä täytin sen vanhoilla koristetyynyillä. Rahiin mahtui kaikkiaan kahdeksan 50x50cm sisätyynyä. Lomittain laitettuna rahista ei tullut kuutiomaista, vaan hiukan muhkurainen... :)

Aloitin kutosen puikoilla ja 45 silmukalla. Ei hyvä. Siirryin kympin puikkoihin ja 32 silmukkaan. Ei vieläkään hyvä. Seuraavana nappasin 15 mm:n puikot ja 32 silmukkaa. Hyvä. Alla olevan kuvan kokeiluista tuotantoon pääsi siis oikean alakulman versio. Kokeilussa näkyy yksi kolmasosa lopullisesta  rahista. Kokoa palalle tuli siis 50x100 cm.

Oikean alakulman palassa osui viimein puikkokoko, silmukkamäärä ja
wrap ja turnin kohta  kohdilleen.

Hiukan tyynyt pilkottaa, mutta saavat pilkottaa. 

Lisäys 15.12.2013:

Alkoi se muhkuraisuus ja pilkoittava valkoinen sitten kuitenkin ärsyttää ja päätin tehdä asialle jotakin. Katso myös uusi postaus aiheesta täältä.

Color Affection

Teki mieli neuloa välillä jotain helppoa, joten Veera Välimäen Color Affection -huivi oli juuri sopiva tähän väliin. Pelkkiä oikeita silmukoita ja lisäyksiä.

Ohje: Veera Välimäen Color Affection

Lanka: Novita Nalle, vaaleanharmaa 043x128g, tummanharmaa 044x87g, fuksia 559x98g

Puikot: 3.0 mm

Päädyin valitsemaan kaapista löytynyttä Nalle-lankaa. Kaapeissa on sen verran lankaa, että täytyy välillä yrittää neuloa niistä ja värit olikin tosi ihanat. (Saa sitten taas hyvällä omallatunnolla ostaa uutta, kun on edes vähän käyttänyt vanhoja pois...) Tosi fiksu valinta muuten tuo Nalle-lanka heinäkuussa :) Toisaalta oli fiksua valita edullinen Nalle-lanka, sillä en ollut varma käyttäisinkö tämän mallista huivia. Tuollainen tyyli kun ei ole ihan mun juttu. Kuitenkin halusin tehdä nimenomaan tämän mallin, sillä nuo lyhennetyt kerrokset ja "wrap and turn" kiinnostivat. Nyt kun huivi on valmis, niin en ole vieläkään varma, tuleeko tätä käytettyä. Saas nähdä. Mutta hyvä siis, etten satsannut tämän kohdalla kalliimpaan lankaan. Huivia oli kylläkin hauska neuloa.

                                           

Ja pitäähän sitä näin helpossa työssä mokatakin. Tiedän lukeneeni lyhennettyjen kerrosten ohjeesta, että seuraavalla kerroksella neulotaan aina 3 silmukkaa edellisen kierretyn silmukan yli, mutta kuitenkin tajusin vasta viimeisen raidan kohdalla, että olen laskenut kierretyn silmukan aina yhdeksi niistä kolmesta silmukasta. Lyhennetyt kerrokset on siis tehty neulomalla aina vain 2 silmukkaa edellisen kierretyn silmukan yli.

Täytyy muuten tunnustaa, että kun tajusin mokani, niin ajattelin, että voi hitsi, pitää purkaa, mutta onneksi joku ääni päässä herätti ennen kuin iso osa huivista oli takaisin kerillä. Päätin sittenkin neuloa huivin loppuun. Onneksi.

Keskimmäisen osuuden olisi pitänyt yltää pidemmälle oikeaan reunaan.

                               

Pellavatunika ja puuhelmet

Näin viikonloppuna markkinoilla ihanan kojun, jossa oli myynnissä pellavatunikoita. Hintaa niillä oli kuitenkin sen verran, että kävelin ohi tajumatta edes painaa valmistajan nimeä mieleen. Tunikat jäivät kuitenkin kaihertamaan mieltä ja yritin jälkikäteen selvittää, kuka niitä siellä myi. Jäin kuitenkin tietoa vaille.

Ei siis auttanut muu kuin tarttua Joka tyypin kaavakirjaan ja muokata sieltä oma pellavatunika. Hintaa tälle tuli huimat 7 euroa ja aikaa kului nelisen tuntia. Asuun piti tietysti valmistaa vielä sopivat puuhelmikorut :) 

Yksi tunika. Kaksi tyyliä

Taskut pitää olla. Näkemissäni tunikoissa oli muistaakseni myös
tämän tyyliset pyöreät taskut.

Huvimajan uudet tuulet

Tänä vuonna kesäloman ensimmäinen projekti oli huvimajan remontointi. Maalasin huvimajan sisäpaneelit ja -katon valkoiseksi. Aiemmin tumman paneelin takia valkoista maalia piti sutia 3 kerrosta, mikä meinasi tehdä kädestä entisen. On se neulominen vaan kevyempää hommaa :) Hetken käden lepuuttamisen jälkeen myös lattia ja terassi saivat uuden kelon harmaan pinnan.

Huvimajasta puuttuivat vielä myös verhot, joten ompelin sinne Ikean Rosemarie-kankaasta verhokapat. Seitsemän kappaletta. Kankaan nurja puoli oli valkoinen, joten ompelin verhoista kaksinkertaiset. Nyt ulkopuolikin näyttää kivalta, eikä verhoista tullut yhtään liian paksut, vaikka sitä olin hieman pelännyt.

Meidän makuuhuoneen Juhannusruusu-matto sopi täydellisesti huvimajaan, joten makuuhuoneeseen piti virkata uusi matto. Malli on sama, mutta väri tällä kertaa ylläriylläri harmaa. Sitä sattui nimittäin olemaan vielä jemmassa aiemmista projekteista. No, kuitenkin trikookuteen kulutus yllätti jälleen, eikä samaa sävyä meinannut riittää ihan loppuun asti. Ratkaisu löytyi kuitenkin ja nyt meillä on yksi reunaton lankakori odottamassa uusia reunoja hieman eri sävyisestä harmaasta. :D Oli kyllä aika hauskaa virkata mattoa siten, että vieressä kori pieneni kerros kerrokselta.

Mun eka Haapsalu rätt

Löysin kirjastosta ihanan kirjan Haapsalun huiveista ja päätin kokeilla yhtä mallia. Kirja oli niin täynnä ihania malleja, että projektin valinta oli vaikeaa. Päädyin lopulta tähän kolmion muotoiseen kovin sydämelliseen huiviin. Projektiin ryhtyessäni en yhtään ymmärtänyt, minkälaisen urakan olin valinnut. Olen edelleen sitä mieltä, ettei ruutupiirroksen perusteella voinut ymmärtää, miten suuri tästä tulee. Lankaa piti hankkia kolmaskin kerä, mutta onneksi löytyi vielä samaa erää.

Ohje: Scarf with heart pattern kirjasta Reimann & Edasi: Haapsalu rätt
Lanka: Teetee Elegant, 105g
Puikot: 4 mm, Addin pitsipyöröpuikot

Huivilla on kokoa 200 x 92cm, mutta painoa vain 105g. 

Toisin kuin yleensä neulomissani huiveissa tässä neulominen alkoi lyhyiltä sivuilta kohti pisimmän sivun keskikohtaa. Alussa puikoilla oli siis lähes 450 silmukkaa. Alun puikolliset tuntuivat kovin kovin pitkiltä. Mutta kaikkein pisimmäiltä tuntuivat nuo nyppyjä sisältävät kerrokset. Yhden puikollisen neulomiseen meni välillä melkein tunti. Mutta kun nypyt oli ohitettu huivi edistyi vauhdilla loppuun.

Aloitin neulomisen puisilla pyöröpuikoilla, mutta päädyin hankkimaan Addin pitsipyöröpuikot. Kuuden euron hankinta osoittautui kullan arvoiseksi, sillä kapeampi kärki todellakin helpotti neulomista. Muuten varmaan vieläkin yrittäisin neuloa nyppyjen silmukoita nurjalla yhteen pyöristyneillä bambupuikoillani.

Takapihan terassin uudet rottinkituolit ovat mun uusi suosikkineulontapaikka. Mutta näköjään niitä saa hyödynnettyä kivasti myös kuvien ottamisessa.

Suuren huivin pingottamisessa oli omat haasteensa. Onneksi oli kesä.

Olen huiviin muuten todella tyytyväinen, mutta aloitussilmukat olisi voinut luoda löysemmin, sillä nyt reunaan ei saanut pingotettua juurikaan muotoa, vaan siitä tuli suora. Onneksi reuna ei kiristänyt kuitenkaan liikaa. Lisäyksillä tehtävässä huivissa on se parempi puoli, että jos päättelyreunasta tulee liian kireä, se on helppo purkaa ja neuloa uudelleen. Aloitusreunan kanssa on toinen juttu :)

Innostuin kirjasta niin kovasti, että yritin löytää sen netistä itselleni. Painos oli kuitenkin loppu, joten hankin sokkona samojen tekijöiden toisen Haapsalun huivi -kirjan. Mahtava kirja sekin! Haapsalun huivit ei jää siis yhteen. Seuraavan huivin malli ja lanka on jo päätetty. Muoto on eri, lanka on eri, mutta ennen kaikkea seuraavassa huivissa ei taatusti ole yhtään nyppyä. Sain niistä hetkeksi tarpeekseni :)

Haapsalu rätt eli scarf ja Haapsalu shawl

Echo Flower Shawl

Näin keväällä ystävälläni ihanan huivin, jonka ohje oli Ravelrystä. Pitihän sitä tietenkin päästä kokeilemaan tuota mallia itsekin. Harmi vaan, että inspiraatio iski juuri silloin, kun paikallinen lankaliike oli päättänyt olla kiinni. Lanka piti siis hankkia marketista. Mukaan tarttui Novitan Pikkusiskoa. Tulipahan samalla testattua sekin. Huivista tuli kaunis, mutta lanka on sen verran paksua, että kuviosta tuli paikoin aika tukkoinen.

Ohje: Echo Flower Shawl by Jenny Johnson Johnen

Lanka: Novitan Pikkusisko, 2 kerää

Puikot: 3.5mm

Huivilla on kokoa 105 x 45cm.

Villejä vaatteita pienelle pojalle

Ystäville syntyi huhtikuussa poika. Päätin ommella pienokaiselle lahjaksi muutaman vaatekappaleen. Puseron ja housujen kaavat on peräisin Suuri käsityö -lehdestä 1/2008. Kirahvitrikoo löytyi paikallisesta kangaskaupasta, apinatrikoo puolestaan Eurokankaasta. 

Ihanaa tehdä kerrankin jotain näin pientä. Leikkaaminen ja ompelu on niin paljon nopeampaa. Ompelin puseroiden alareunan ompelukoneen kaksoisneulalla ja kaiken muun saumurilla. Saumuri on vaan joskus niin mainio kapistus, vaikka meinasi noiden hiharesoreiden kiinnittäminen sillä olla vähän haastavaa :)

Kankaasta jäi sopiva pala, joten päätin ommella vielä pikkuisen pipon. Saumurilla kokonaan tehty sekin.

Piirakkasukat

Jokaisessa blogissa on kai joskus hiljaiseloa. Nyt oli tämän blogin vuoro. Puikkojen ja ompelukoneen ääressä sen sijaan ei ole ollut yhtä hiljaista. Onneksi - sillä se olisi jo vallan huolestuttavaa. Nyt kuvat on viimein otettu ja siirretty koneelle. Seuraa siis hetkellinen päivitystulva :)

Aloitan sukista. Keväällä tekaisin jälleen yhdet villasukat Novitan sukkalehdestä. Tällä kertaa Piirakkasukat. Lankana ihan perus 7-veljestä. 

Pehmoisia ystäviä

Pari vuotta sitten Suuri käsityö -lehdessä oli ohjeet hellyyttäviin pehmoeläimiin. Innostuin ohjeista jo tuolloin ja etsin ohjeissa käytettyä Sirdarin Snuggly Snowflake dk -lankaa, muttei sitä tuntunut löytyvän mistään. Korvaavina vaihtoehtoina löysin Novitan ruskeaa Palmaa ja Järbo garnin Mikroa. Mikro ja Palma ovat keskenään keskenään, ja Sirdarin lankaan verrattuna, kovin erilaisia, sillä on Mikro on paljon paksumpaa kuin Palma. Hankin langat, mutta projekti jäi. Joululomalla viimein kaivoin langat ja ohjeen esille. 

Ja sain aikaiseksi tällaisen hauvelin:

Ruskeat osat neuloin suurimmaksi osaksi ohjeen mukaan, sillä Palma on melko lähellä ohjeen lankaa. Valkoiset osat sen sijaan sovelsin muihin kappaleisiin sopiviksi. Aivan karmeaa neulottavaa muuten tuo Mikro. Ei tee enää mieli neuloa sillä. Palmaa sen sijaan oli ihan ok neuloa. 

Ihan kiva ja suloinen koira, mutta jotenkin jäi silti kalvamaan, kun lopputulos ei näyttänyt siltä, mitä toivoin. Tältä hauvelin olisi siis pitänyt näyttää.

Siispä lähdin uudestaan metsästämään oikeaa lankaa - tällä kertaa netistä. Ja löytyihän sitä. Ei tosin Suomesta oikeissa väreissä. Niinpä päätin tilata oikeita lankoja englantilaisesta Little lamb wool -verkkokaupasta. Eihän sieltä asti tietystikään voinut tilata vain paria kerää, vaan piti hankkia samalla langat koiraan ja pupuun. 

Ylärivissä koiraa varten 3x 631 ja 1x 642.
Alarivissä pupua varten 3x 630 ja 1x 644.

Vaaleanpunainen ei ollut yhtä hempeää kuin ohjeen pupussa, muttei se sentään niin pahalta näytä kuin sävykartassa. Postista saapui siis positiivinen yllätys. Huomasin heti tilauksen lähettämisen jälkeen, että Ravelryssä moni oli kommentoinut, ettei 1 kerä beigeä riittänyt ohjeenmukaisesti koiraan. Ajattelin, että jos ei riitä, niin sitten sovelletaan... tai tilataan lisää lankoja :) Voitte vaan arvata, kumman vaihtoehdon valitsin, kun pupulta puuttui lankojen loppuessa kokonaan toinen korva ja häntä. Tietysti. Tein uuden tilauksen :) Pupuun tarvittiin siis kaikkiaan 2 kerää punaista ja 4 kerää valkoista. 

Olin jo unohtanut koiran neulomiseen jälkeen, miten kova homma tällaisen pehmoeläimen neulomisessa on. Projektin venyminen ei siis johtunut pelkästään siitä, että langat loppui välillä kesken. Langan laatu nimittäin hidastaa huomattavasti neulomista ja kerrosten paperille/muistiin merkitseminen on välillä todella rasittavaa. Kerrosten laskeminen neulomisen jälkeen on lähes mahdotonta. Onneksi lopputulos oli kuitenkin tällä kertaa ihana! Täytyy kylläkin pitää pieni - tai vähän pidempi - tauko ennen kuin beiget langat muuttuvat koiraksi. Sain uutta tilausta tehdessäni hillittyä itseni, enkä tilannut lisäkeriä koiraa varten. Pitää siis alusta lähtien pienentää koiran kokoa. Toisaalta koiran korvat ovat melkoisesti pienemmät, joten lanka ei lopu yhtä pahasti kesken. 

             

Pupu näyttää aikalailla siltä, miltä oli tarkoitus. Pupulla on ihanan isot korvat ja suloinen häntäpallero. Kasvojen tekeminen oli kuitenkin yllättävän haastavaa tälläkin kerralla. Ohjeen mukaan pupun piti näyttää tältä. Nyt kun meillä on pupu, niin pääsiäinen saa tulla :)

Pussukoita Osa x

Yleensä teen pussukoita, joissa on värikäs tai kuviollinen vuori ja hillitympi ulkopuoli. Tällä kertaa päätin tehdä täysin päinvastoin :) 

Aurinkotekniikkaa

Aurinkoisia keväthankia ulkona. 

Aurinkotekniikka ja minä sisällä. 

Siitä oli tämä talviloma tehty.

Ensi viikolla pitäisi hallita aurinkotekniikka, joten siihen perehtymiseen meni pari lomapäivää. Kivaa puuhaa ja ennen kaikkea todella koukuttavaa, vaikka olisihan sitä voinut aurinkoiset talvipäivät viettää vaikkapa ulkonakin. 

Maalasin kankaat Emo-Tuotannon Ruiskuemulsiolla, johon lisäsin väripigmenttejä. Tein värikartan kuudella perusväripigmentillä, joita laitoin suhteessa 30 tippaa / 1dl. 

Vasemman puoleisessa kuvassa olevissa tilkuissa käytin vitivalkoista painopohjaa. Oikeanpuoleisessa kuvassa sen sijaan vertailin värejä luonnonvalkoisella lakanakankaalla ja vitivalkoisella painopohjalla. Pullojen alla olevissa tilkuissa kankaana on painopohja ja vasemmallapuolella olevissa lakanakangas. Yllättäen värit ovat aika samat. Ainoastaan sinisissä eron huomaa.

      

Innostuin kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja esineitä kuvioiden aikaansaamiseksi. Tämä on kyllä sellainen tekniikka, että vain mielikuvitus on rajana siinä mitä kankaalle keksii laittaa. Lopputulos ei aina ole sellainen kuin oli suunnitellut, sillä yllätysmomenttina on kuvion muodostumisen lisäksi myös suunnitellun värin onnistuminen. Kokeilujen tekeminen on hauskaa, sillä lopputuloksella ei ole niin väliä. Epäonnistumistakin oppii :)

Kopiopaperipaketin kääre, tarra ja piirtoheitinkalvo.

Kukassa käytin kopiopaperipaketin käärettä kiiltävä puoli alaspäin. Kuulin, että se olisi mainio materiaali tähän tarkoitukseen ja niinhän se oli. Lopputulos on todella tarkka ja paperista saa leikattua helposti erimuotoisia kuvioita.

Pienemmässä sydämessä käytin piirtoheitinkalvoa. Kuviosta tuli todella tarkka, mutta kovin monimutkaisiin kuvioihin piirtoheitinkalvo ei sovi.

Yläpuolella olevassa sydämessä käytin tarraa, jonka leikkasin taustoineen ja asettelin kiiltävä puoli alaspäin kankaalle. En siis liimannut sitä. Kuviosta ei tullut kovin tarkka, mutta yllättäen myös tarran pienet kuviot siirtyivät kankaalle. 

Kontaktimuovi.

Kontaktimuovi osoittautui todella toimivaksi vaihtoehdoksi. Kuvioista tuli todella tarkat, vaikka aluksi näytti siltä, ettei liima jää riittävän tiiviisti kiinni märkään kankaaseen. Kontaktimuovi tuntuu soveltuvan aurinkotekniikkaan jopa kankaanpainoa paremmin, sillä ainakin itselläni kankaanpainossa väriä pääsee usein reunojen alle. Tämä itseasiassa todella hyvä tapa, jos haluaa saada aikaan pienistä osista koostuvia kuvioita, kuten kirjaimia keskustoineen ja pisteineen. 

Kolikko ja napit.

Kolikko toimii hyvin, mikäli haluaa saada aikaan ympyröitä. Yllätyin, että nappien reiät tulivat noinkin selkeästi näkyviin. Näissä napeissa kangasta vasten oleva puoli oli täysin tasainen. 

Avain. 

Perinteinen Abloy-avain sopii aurinkotekniikkaan loistavasti, koska toinen puoli on täysin sileä. Tekniikkaan tutustuessani näin jossakin avaimella tehtyjä kuvioita. Tuskinpa olisin muuten keksinyt käyttää tätä.

Metalliset askartelukuviot.

Näitä metallisia askartelukuvioita on kerääntynyt laatikkojen pohjalle vuosien saatossa, eikä niitä ole tullut viime aikoina käytettyä mihinkään. Onneksi löytyi nyt käyttöä niillekin. Myös pienillä tähdillä voisi saada aika kivoja kuvioita aikaiseksi, vai ovatkohan ne liian pieniä...

Pitsi.

Etsin kaupasta muovista pitsivahakangasta, mutta löysinkin sattumalta muovista hyllynreunapitsiä. Tykkään lopputuloksesta kovasti. Lopputulos on yllättävän tarkka. Ja mikä parasta pitsin reunassa oli valmiiksi tarra, jolla pitsin sai liimattua paikalleen. Helpoksi oli siis homma tehty. :)

Kakkupaperilla lopputuloksesta ei tullut yhtä tarkka kuin muovisella pitsillä, mutta yllättävän kiva kuitenkin. Kaapista sattui löytymään kultaista kakkupaperia (Kiitos, Maija! :D), jonka päällipuoli on todella kiiltävä ja liukas. En tiedä toimisiko tavallinen valkoinen kakkupaperi yhtä hyvin. Kaikkea en jaksanut ja ehtinyt kokeilla :)

   

Kuten huomaa, innostuin kokeilemaan yhtä jos toista, mitä kaapeista löytyi. Päätin siis kokeilla myös leimasia. No, kaikki ei voi onnistua, mutta tulipahan kokeiltua. Tällaisenaan lopputuloksesta ei saa selvää, mutta ehkäpä kankaaseen voisi piirtää ohuella mustalla kynällä kuvion ääriviivat – tietysti jos osaisi tehdä sen siististi. Pöllökuvassa se voisi ehkä onnistuakin.

Efektisuola.

Kaapista tuli vastaan lähinnä silkkimaalaukseen tarkoitettua efektisuolaa, joten päätin kokeilla sitäkin. Toimihan se tässäkin hienosti. Oliskohan tavallinen merisuola mahtanut toimia miten? Sitä ei sattunut tällä kertaa olemaan kaapissa, joten kokeilu jäi.

Märkänä rypistetty.

Kaikkein jännimmät kuviot sai aikaan rypistämällä kankaan heti maalaamisen jälkeen. Vasemmanpuoleisissa kuvassa kangas on kuivunut mutta silittämättä. Oikeanpuoleisessa kuvassa isompi pala silitetty ja pienempi silittämättä. Lopputulos on aika sama kuin batiikkivärjäysessä, mutta ehkäpä vieläkin hienompi.

Puuvillalanka.

Kankaiden rispaantuneista reunoista roikkuneet langat tuntuivat tulevan näkyviin niissä kokeiluissa, joissa en olisi sellaisia raitoja kaivannut, joten päätin kokeilla saa ihan tarkoituksella. Laitoin kankaan alle ohutta puuvillalankaa ja tulihan sekin onneksi näkyviin. Kankaan nurjalta puolelta langan kuvio näkyy itseasiassa paremmin, mutta kuvan ottaminen siitä unohtui.

Aurinkotekniikka selätetty. Nyt muiden lomaprojektien pariin :)