maanantai 28. maaliskuuta 2016

Tilkkupeittoja vauvalle

Erilaisia puuvillakankaita tulee helposti haalittua kaappiin. Ja hyvä niin, sillä nyt löytyi sopivat kankaat pariin vauvan tilkkupeittoon ihan omasta takaa. Ainoastaan vanua ja vinonauhaa piti hankkia lisää, kun pääsivät varastot ehtymään.

Keräilin laatikosta yhteensopivia kankaita aika pinon ja lopulta päädyin tällaiseen väripalettiin: 



Peiton ruudut ovat saumanvaroineen kokoa 21cm x 21cm, sillä kapein kangaspala oli sen kokoinen ja pitäähän sitä nyt joka sentti hyödyntää. Valmiilla peitolla on siis pituutta ja leveyttä vajaa metri. Leikkelin paloja aluksi sillä ajatuksella, että tekisin yhden 6x6-ruutua kokoisen peiton, joka voisi toimia vaikka leikkimattona olohuoneen lattialla. Kun sitten aloin sommitella paloja peitoksi, tulin siihen tulokseen, että niin suuri peitto olisi ehkä hieman turha. Päätinkin käyttää isoon peittoon vain 25 palaa ja leikata yhden palan lisää, niin että saisin tehtyä lisäksi myös 3x4-palaisen vaunupeiton.


Pienen peiton päällipuolella ei näy tikkauksia, sillä ompelin tilkkurivit yhdistettäessä suoraan taustaan kiinni. Ompelin siis ensin neljä kolmen palan riviä. Asettelin ensimmäisen rivin oikeapuoli ylöspäin taustakankaan ja vanun päälle ja seuraavan rivin ensimmäisen rivin päälle oikeapuoli alaspäin. Samalla kun ompelin rivit yhteen, tausta ja vanu tikkautuivat kiinni. Päällimmäinen rivi taitetaan siis aina ompelun jälkeen oikeapuoli ylöspäin ja uusi rivi kiinnitetään tämän päälle oikeapuoli alaspäin. Tämä tekniikka on näppärä tapa ainakin tällaiseen pieneen peittoon. Isompaan peittoon tämä ei ehkä ole paras tapa, sillä palat kiinnittyvät tosiaan vain yhdensuuntaisesti. Jos selityksestä on vaikea saada tekniikasta selvää, niin esimerkiksi Neulanhaltijan blogista löytyy parempi selitys kuvineen, kyseinen tekniikka on Tapa 3.

Isomman peiton päätin tikata koneella perinteisemmin päällipuolelta. Alla olevasta kuvasta juuri ja juuri näkyy valkoinen suora ommel, joka kulkee tilkkujen välissä ja kiertää kaikki tilkut. Työn paraatipuolelta tästäkin tuli siisti, mutta ai että on hankala saada tällaisessa isommassa työssä tausta pysymään vailla ryppyjä, vaikka kuinka laittaisi neuloja. No mutta, lasketaan ne vaikka merkeiksi siitä, että työ on itse tehty :)


Ompelin peiton reunoihin valmista mustaa vinonauhaa. Pienessä peitossa normaalilevyistä vinonauhaa, mutta isompaa peittoa varten onneksi löytyi kuitenkin hieman leveämpää vinonauhaa. Vinonauhan ompelussa on kaksi inhottavaa kohtaa: kulmat ja päällitikkaus. Tällä kertaa löysin kuitenkin molempiin mielesi ratkaisun. 

Kulmien ompelua varten löysin Tilkunviilaajan blogista aivan loistavan ohjeen. Miten ihmeessä en ole aiemmin törmännyt tällaiseen. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tätä tekniikkaa tulee varmasti käytettyä vielä monessa, tuli sillä sen verran siistit kulmat. 


Mutta sitten se toinen ongelmakohta: vinonauhan päällitikkaus. En ole koskaan ymmärtänyt, miten tikkauksen voi saada osumaan alapuoleltakin juuri oikeaan kohtaan. Olen kokeillut yhtä jos toista: litistänyt reunan saumuriompeleella varmasti tasalevyiseksi, käyttänyt pyykkipoikamaisia nipsuja nuppineulojen sijaan... Ja silti aina joutuu purkuhommiin. Tällä kertaa päätin säästää hermojani ja ommella reunan kiinni käsin. Väitän, että vaikka peittojen reunojen ompelussa taisikin muutama tunti vierähtää, niin hermot säästyivät. Ja kyllä se vaan niin on, että mitä enemmän käsin ompelee, sitä nopeammin ja siistimmin se alkaa sujua. Nyt olen ainakin lopputulokseen tyytyväinen. 



keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Sophie´s Universe

Ja ihan kun näitä erikokoisia virkattuja vauvan peittoja ei vielä olisi tarpeeksi, niin piti tehdä vielä yksi. Oikeastaan kyllä tämän peiton kohdalla haaveilin tekeväni ihan täysikokoisen Sophie´s Universen, mutta sitten päädyin kuitenkin kesken kaiken lopettamaan ja tekemään tästä vauvalle sopivan version. Muokkailin vähän uloimpia kerroksia, jotta sain peiton nätisti loppumaan kesken ohjeen. Tämän loppuun asti virkkaamalla olisin saanut kulumaan koko äitiysloman ja mitä muuta kaikkea ihanaa sitä olisikaan jäänyt tekemättä :)


Lanka: Novita 7 veljestä, yhteensä 390g
Koukku: 4.0 mm

Mua viehättää suunnattomasti tämän peiton kuviot ja se miten ne valmistuvat. Vaikka sitä on itsekin tullut virkkailtua paljon, niin tässäkin peitossa tuli monta sellaista juttua vastaan, etten ollut aiemmin tehnyt. Kerrokset lomittuvat kivasti ja valmiit kuviot syntyvät vasta useamman kerroksen ristiinrastiin virkkaamisesta.


Tästä peitosta tuli lopulta todellinen väripläjäys, sillä en laittanut joukkoon yhtään hillitympää väriä. Yleensä mulla kun on tapana änkeä joukkoon vähintään harmaata. No tunnustan samalla, että kyllä kokonaisen Sophie´s Universen virkkaaminen kiehtoo edelleen sen verran, että olen jo valinnut kätköistä sopivat kerät seuraavaan projektiin ja ostanut muutaman poistovärinkin sitä varten. Luvassa on vähän hillitympiä värejä ja myös sitä harmaata joukkoon :) Siitä koska tämä seuraava peittoprojekti alkaa en lupaa mitään.



perjantai 18. maaliskuuta 2016

Owl Obsession -torkkupeitto

Virkkasin tämän Owl Obsession -torkkupeiton jo muutama vuosi sitten jemmaan, vaikkei vauvan tulosta ollut vielä tietoakaan. Nyt vihdoin tälle on sitten käyttöä ja yhtä söpöhän se on edelleen :)



Lanka: Novita 7 Veljestä, yhteensä 410g
Koko: 70 x 70 cm


Arkistojen kätköistä löytyi kuva sommitteluvaiheesta ja mieleen palasi aika nopeasti tuo pääteltävien lankojen määrä. Epäilen, että kuvaaja on koettanut piilottaa kuvaa varten suurimman osan langanpäistä... Toivottavasti muistan katsoa tätä kuvaa ennen kuin virkkaan seuraavan kerran tämän peiton ajatuksella, että äkkiähän sen teki :)


tiistai 15. maaliskuuta 2016

Estellen nuttu ja Charlotten myssy

Koska prinsessan pitää tietysti olla tyylikäs alusta asti, tekaisin meidän prinsessalle Prinsessa Estellen nutun ja samasta langasta Prinsessa Charlotten myssyn. Molemmat ovat siis sellaisia malleja, joissa kyseiset prinsessat on ensi kertaa esitelty maailmalle. Lankana molemmissa on taas Dropsin Baby Merinoa. Tilailin netistä sitä vaaleankeltaisena ja tätä se sitten oli. Tää on oikeastaan luonnonvalkoinen, mutta sopii näihin oikein hyvin.


Lanka: Drops Baby Merino, 03 luonnonvalkoinen, 65g
Puikot: 3.0mm ja 2.5mm


Estellen nuttu oli tosi näppärä neuloa alhaalta ylöspäin vaikka yleensä tykkään neuloa juuri toisin päin eli ylhäältä alas. Tässä ei tarvinnut nimittäin miettiä hihan kavennuksia kaarrokkeessa ollenkaan, senkun neuloi pitsineuleen kaavion mukaan ja silmukat vähenivät tasaisesti itsestään.



Charlotte muuten aiheutti pienen kohun juuri tällä myssyllä heti syntymänsä jälkeen, sillä myssy oli puettu väärinpäin päähän. Mutta kyllä tätä mun mielestä voi käyttää kumminpäin tahansa. Söpö se on joka tapauksessa.


Lanka: Drops Baby Merino, 03 luonnonvalkoinen, 28g
Puikot: 2.5mm ja 2.0mm





torstai 10. maaliskuuta 2016

Amigurumi-mobile

Erilaisia amigurumeita on tullut virkkailtua aika tasaiseen tahtiin viime vuosina ja siksi tuntui jotenkin sopivalta virkkailla niitä myös vauvan mobileen, joka tulee hoitopisteen päälle. Vaan olipas vaikea löytää sopivia ilmaisia ohjeita, kun oli ehtinyt muodostaa liian tarkan mielikuvan näistä ensin päässään. Piti siis virkkailla ilman ohjeita. Alla olevassa kuvassa mobile roikkuu kuvausteknisistä syistä meidän keittiön lampussa, jos joku ihmettelee taustalla olevaa mustaa häkkyrää.



Mobilen keskelle halusin värikkään hymyilevän auringon.


Suunnittelin alunperin, että kukan ympärillä olisi vain erilaisia lentäviä otuksia: perhonen, lintu, pöllö, leppäkerttu, ampiainen, sudenkorento jne. Koska pienen katsojan kuvakulma piti ottaa huomioon, rajautui muutama vaihtoehdoista pois. Jotenkin tuntui luonnottomalta, että esimerkiksi leppäkertun pilkut olisi alaspäin :) Päädyin sitten lopulta tekemään ensin violetinsävyisen perhosen.



Seuraavana syntyi sinisävyinen lintu.



Ja sitten se kolmas olikin aika vaikea keksiä. Väreistä tuntui, että mobile kaipasi limenvihreää, joten päädyin sammakkoon, vaikkei se lennäkään. Toki sammakoita pyörii kukkien lähellä eli hyvinhän se lopulta sopi joukkoon.



Kiinnittelin lelut selkäpuoleltaan pienillä papukaijalukoilla narunpäähän ja mobileen roikkumaan, koska painopisteen löytyminen tuntui hankalalta. Periaatteessa lelut saa siis näppärästi otettua myös alas mobilesta vaikka leikkeihin. Kuitenkin näistä neljästä lintu on ainut turvallinen leikkikaveri, sillä sille kiinnitin turvasilmät. Muissa on sitten ei-niin-turvallisia puuhelmiä. 

Koko värikäs joukko vielä ilman mobilea:


Tältä se sitten näyttää katsojan näkökulmasta viimein paikalleen asennettuna. Mobilen kehikkona on muuten Sinooperista ostettu valkoinen muovipinnoitettu ohut metallirengas. Virkkasin renkaan ympäri kiinteitä silmukoita valkoisella puuvillalangalla, jotta lelut oli helpompi kiinnittää siihen. Myös nuo ylhäältä tulevat narut on renkaassa kiinni papukaijalukoilla, joita voi tarvittaessa helposti siirtää, jos tuntuu, ettei mobile muuten pysy tasapainossa.



sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Little Coffee Bean Cardigan

Tuli haalittua alesta noita Dropsin merinolankoja ja ne osoittautuvat vielä todella riittoisiksi näihin vauvaneuleisiin. Tähänkin kului yhteensä vain vähän reilu kerä. Harmaasta ja vaaleanpunaisesta syntyi siis myös söpö pieni raidallinen neuletakki.



Lanka: Drops Baby Merino, 20 harmaa, 40g ja 26 Dusty pink, 23g
Puikot: 2.5mm, sama myös joustinneuleessa
Koko: 3 kk
Muuta: 5 nappia



keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Vauvan unipussi trikoosta

Eilisessä postauksessa esittelin Birdie birdie -kaavalla (Ottobre 1/15) ompelemani tunikan. Koska kaava tuntui todella näppärältä, päätin käyttää sitä pohjana myös unipussille, sillä sopivaa unipussin kaavaa ei muualta ollut sillä hetkellä käsillä. Kokona on tässäkin sama 56cm. Kangas löytyi omista varastoista, joskus muistaakseni Jätti-Rätistä ostettu. 


Pidensin kaavaa helmasta ja ompelin helmaan nyörikujan, jonne pujotin kaksi nyörilenkkiä. Alareuna kiristyy siis vetämällä kummastakin reunasta yhtä aikaa, vähän niinkuin monissa vanupusseissa :) Pohdin myös neppareita alareunaan, mutta päätin tehdä kuitenkin näin pienelle näppärän nyörikiristyksen. Varmasti isomman vauvan unipussissa sitten nepparit ovat turvallisempi vaihtoehto, kun pikkuinen pyörii enemmän.


Kaavaa muokkailin myös pääntien osalta. Tein tällä kertaa halkion etukappaleelle ja laitoin siihen kolme nepparia. Sataprosenttisen tyytyväinen en tuohon nepparihalkioon ole, sillä leikkasin kulmissa aukileikkaukset vähän hutiin ja yritin sitä sitten parhaani mukaan paikkailla. No saa kelvata unipussiin. Tällä kertaa kaksoisneulalla ompelu sentään sujui vaihteeksi ongelmitta. 



tiistai 1. maaliskuuta 2016

Vauvan tunika

Ompelin meidän mussulle pikkuisen vaaleanpunaisen tunikan. Kaavana on Birdie Birdie (Ottobre 1/15), koko 56cm. Kankaana on Kestovaippakaupan suloinen pinkki Pesäpuu. On muuten todella laadukkaan oloinen ja pehmoinen kangas.


Muokkailin ohjetta sen verran, että tein pienen halkion takakappaleen pääntielle. Näin pukeminen sujuu pikkuisen päälle helpommin. Kuten kuvasta huomaa, kaksoisneulalla tikkailu ei sujunut ihan ongelmitta. On se vaan kumma kapine, välillä sujuu ja välillä ei sitten millään. Erityisesti tuota halkiota kiertäessä hyppytikkejä tuli ja lanka katkeili jatkuvasti, kunnes tajusin lopulta vaihtaa toiseen neulaan. Tällä kertaa vika taisi siis olla neulassa tai tiedä sitten, ehkä sama neula toimii taas ensi kerralla. 


Resorin värin valinta oli yllättävän haastavaa, vaikka tuossa kankaassa sävyjä kyllä löytyisi. Päädyin kuitenkin tylsänä tummanharmaaseen ja tykkään kovasti lopputuloksesta. Pinkillä resorilla tämä olisi kyllä näyttänyt aivan erilaiselta.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...