Pussukkapäivitys

Kankaita on kaappi pullollaan, mutta minäpä valmistin lisää materiaalia. Muovipusseista. Oi, mitä aarteita sitä muovipussijemmasta löytyikään. Eihän noita muovipusseja enää raaski käyttää roskapusseina... On muuten äärimmäisen helppo, hauska ja koukuttava tekniikka. Kokeilujen lisäksi hurautin yhden palan tuotteeksi asti. Pussukaksi tietenkin. 

Tämä oli H&M Home:n pussi. Juuri sopiva syksyyn.

Samalla kun kone oli esillä, päädyin kangaslaatikolle ja syntyi muutama muukin pussukka.

Ensinnäkin säilytyspaikka kuulokkeille. Ahmatti-kukkaronakin tunnettu. Ohje löytyy täältä: http://www.erinerickson.com/2011/11/circle-zip-earbud-pouch-tutorial/. Helppo ja nopea, mutta mitä näpertämistä. Vähän ois voinu olla nätimmät nuo tikkaukset... PS. Miks tää sotkee näitä fontteja? Mur!

Ja sitten uusi meikkipussi Ikean kankaasta.

Ja se kaikkein simppelein pussukka. Ikean kuosia sekin.

Pussukoita olis taas ainakin omiin tarpeisiin. :)

Lissajous-sukat

Ne on valmiit ja viimein myös kuvatut! Mun ihanat Lissajousit ihanasta Madelinetoshin sukkalangasta. Tälle huikealle sukkamallille sopi vain laatulanka. Täydellinen pari. 

Ohje: Lissajous by Cookie A

Lanka: Madelinetosh Sock, Väri Logwood, 102g

Puikot: 2.0mm cubics

Näitä Lissajousin käyriä tuli tehtyä pitkään ja hartaasti kesän mittaan. Varsinkin varren ja kantapään kuviot oli hidasta neulottavaa. Huh! 

Puikoiksi valikoituivat puupuikot, jotta kutimet pääsivät myös juhannuksena Pariisin koneeseen. Koneessa ja kentällä tuli neulottua, mutta perillä oli muutakin tekemistä :) Puupuikot ei kyllä olleet parhaat tälläiseen neuleeseen, jossa on paljon kiertäen neulottuja silmukoita, mutta yhtään puikkoa en sentään neuloessani saanut poikki.  Toisin kävi, kun jätin kutimet sohvalle lojumaan. 

Ei näitä jalassa raaski kauaa pitää. Mutta kauniit ne on!

Kirjansidontaa

Lupasin opettaa ystävälleni huovutuksen vaihtokauppana kirjansidontaa. Olipa ihana päästä sitomaan itsekin kirjaa pitkästä aikaa. Edellisestä kerrasta oli päässyt vierähtämään neljä vuotta. Pientä mieleen palauttelua siis tarvittiin, mutta onneksi oli tallessa hyvät muistiinpanot.

Päällystin oman pikkukirjani keltaisella pilkullisella puuvillakankaalla ja aivan viime hetkellä ennen esilehtien liimausta keksin kiinnittää siihen Eurokankaasta keväällä heräteostoksena ostamaani mittanauhakuvioitua puuvillanauhaa. Tykkään! :) Tästäpä sainkin juuri idean. Mähän päällystän samalla kankaalla ja nauhalla uuden työkalenterin. Jei!

Päätin liimata kanteen vielä muutaman puunapin. Tämä olisi kuin tehty käsityömuistiinpanoille, mutta saas nähdä, raaskinko mää tätäkään käyttää. Outo minä. Hyllyssä on aika monta tyhjää itsesidottua kirjaa jo odottamassa.

Yleensä kun ryhdyn johonkin, niin hommilla on kummasti tapana paisua. Muistanpa joskus sitoneeni varmaan kymmenen kirjaa sarjatyönä. Mites kummasti tää yhden tekeminen tuntuikaan niin nopealta hommalta. Ja vielä kun lämmin sää kuivatti liimankin hetkessä, niin ei tarvinnut odotella liian pitkiä kuivatusaikoja. Mitä siis opin tästä. No. Kun muistaa kohtuuden, on kaikki ja kaikilla paljon hauskempaa. Vaan opinko vieläkään? ;)

Huovutettu pussukka ja sukkahousuissa huovutettuja palloja

Olin pyytänyt ystävääni opettamaan mulle hieman lisää huovutusta ja niinpä viime viikolla pistimme meille pystyyn kesäisen huovutuspajan. Halusin oppia erityisesti huovuttamaan kolmiulotteisen kappaleen. Ja opinhan minä :) Huovutin makuualustasta leikatun kaavan päälle pussukan. Oksan ja pöllön tein vanhalla tutulla neulahuovutuksella jälkikäteen.

Kummallakin puolella villaa on neljässä kerroksessa, 2 kerrosta kumpaankin suuntaan. Pussukalla on leveyttä 22cm ja korkeimmillaan se on 19cm. Villaa kului n. 35g.

Toinen asia, mitä halusin kokeilla oli harson päälle huovuttaminen. Siitä tyydyin vain pieneen kokeilutilkkuun. Tilkussa on puuvillaharson päällä yksi kerros villaa kumpaankin suuntaan.

Kun suunnitellut huovutukset oli hoidettu kunnialla, päädyimme vielä viimeisenä testaamaan pienten pallojen huovuttamista sukkahousuissa pesukoneessa. Tätä ei ollut kumpikaan kokeillut etukäteen. Pallon sisälle tein fanttilanganjämästä kolme solmua ja kiedoin muutaman kerroksen villaa ympäri. Fanttilangan idea oli, että villaa olisi helppo kieriä päälle ja toisaalta valmiista pallosta saisi helposti neulan läpi.

Olipas nopeaa hommaa, ja lopputuloskin yllättävän siisti. Jospa näitä jaksaisi tehdä joskus lisää, niin saisi aikaan ihanan pannunalusen. Aika monta kyllä siihen tarvitaan...

TTL Mystery Shawl 2014

Ohje: TTL Mystery Shawl 2014 by Kirsten Kapur

Lanka: Teetee Elegant, turkoosi, 39g

Puikot: 3.5mm

Päätin osallistua ensimmäistä kertaa mysteerineulontaan, kun kerrankin satuin ajoissa huomaamaan ja ohjeen ilmestymisajankohta osui täydelliseen kohtaan eli loman ekaan päivään. 

Mysteerineulonnassa on siis kyse siitä, ettei ohjetta ostaessa näe kuvaa valmiista työstä. Ainoastaan sen tietää, että huivi siitä pitäisi tulla ja paljonko lankaa tarvitaan. Kaikki ohjeen ostaneet saavat ensimmäisen ohjeen osan samalla hetkellä ja lisää ohjetta saapuu aina viikon välein. Tähän huiviin ohjetta saapui sähköpostiin viitenä peräkkäisenä sunnuntaina. 

Viikko-osuudet olivat mukavankokoisia ja pysyin hyvin tahdissa mukana. Pari kertaa sain viikon osuuden tehtyä niin nopeasti, että jatko-ohjetta odotellessa piti neuloa toista työtä. Yleensä tykkään tehdä edellisen työn valmiiksi ennen kuin aloitan seuraavaa, joten oli melkeinpä outoa neuloa useampaa työtä yhtä aikaa :) 

Oikeastaan huivista ei tullut yhtään sellainen kuin odotin. Ja milläköhän perusteella mä ne odotukseni asetin, sillä tämänhän oli tarkoituskin olla mysteeri. :) Sikäli langan valinta ei osunut nappiin, että samalla langalla on tullut tehtyä aiemmin juuri samanoloisia pitsihuiveja. Mitään mullistavaa ei siis syntynyt.

Ohjeen lisäksi eniten jännitystä aiheutti langan riittäminen, sillä päädyin lankalaatikolla ohuempaan lankaan kuin ohjeessa suositeltiin. Lanka riitti lopulta todella hyvin, sillä viimeisen viikon osuus oli yllättävän lyhyt.

Lankaa kului seuraavasti:

1. viikko 9g

2. viikko 9g

3. viikko 10g

4. viikko 9g

5. viikko 2g

Oli tämä mysteerineulonta sen verran mukavaa vaihtelua, että saatanpa joskus ryhtyä uudestaankin. Ehkä mysteerisukkia joskus?

Henslowe-huivi

Ohje: Henslowe pattern by Beth King

Lanka: Cascade Heritage Silk, primavera, 91g

Puikot: 3.5mm

Tämän huivin aloitin, kun piti keksiä matkalle työ, jonka voi ottaa myös lentokoneeseen. Vaikka edellisen huivin kohdalla merkitsin itselleni muistiin, että nelosen puikot ovat parhaat tälle langalle, niin päätöksestä piti poiketa jo nyt. Puisista pyöröpuikoista kun löytyi vain koko 3.5mm. Mutta hyvin nekin sopi :)

Ravelrystä huomasin, että moni oli kirjoittanut, ettei yksi kerä Heritagea riittänyt. Päätin kuitenkin yrittää ja pitkään näyttikin lupaavalta. Lanka kuitenkin loppui viimeisen kerroksen puolen välin paikkeilla. Viimeinen kerros ohjeessa oli todella lankaa kuluttuva. Päätin purkaa kerroksen alkuun ja päätellä silmukat yksinkertaisemmin: "luo 2s, päättele 4s" -tekniikalla. Ja lankaa jäi vielä hiukan ylikin. Ei siihen päättelykerrokseen mitään suuria lenkkejä tarvita :)

Pitsiä huvimajaan

Viime vuonna huvimajassa oli ovensuussa vain yksi pyöreä virkattu matto. Tänä vuonna kaipailin kuitenkin jalkojen alle enemmän pehmeää mattopinta-alaa. Sen sijaan, että olisin rynnännyt mattokaupoille, päätin kurkata äidin mattovarastoon. Ja sieltähän ne löytyi - äidin vanhat keittiön matot.   Äidin keittiö tosin on muotoa I ja meidän huvimaja lähinnä pyöreä O, joten ihan suoraan eivät matot lattialle riittäneet. Sakset ja solmuja, niin kappas, kahden maton sijaan mattoja olikin kolme ja kaikki juuri sopivan mittaisia.

Kun lattialla olivat matot, kannoin huvimajaan kaikki mahdolliset tyynynpäälliset ja potentiaaliset tyynykankaat. Ja mikään ei tuntunut sopivan mattoihin ja verhoihin. Ei niin mikään. Totesin, että tätä tyynyjuttua pitää miettiä vielä ja lähdin etsimään jotakin liinaa karulle muovipöydälle. Päädyin laatikolle, jossa on "ihan vaan muutama" miehen äidin virkkaama pitsiliina. Sovittaessani erilaisia liinoja pöydälle, tajusin, että tässä se on viimein. Olin nimittäin ihastellut jo pitkään Pinterestissä sellaista kuvaa, jossa ruokapöydälle on tehty "kaitaliina" sekalaisista pienistä pyöreistä pitsiliinoista. Idea on tälle huvimajan pöydälle täydellinen, sillä saan sillä mahdollisimman paljon pöytäpintaa piiloon. Pöytä ei tunnu enää liian massiiviselta muovihirvitykseltä. Siitä tuli itseasiassa oikein söpö!

Ja siitä se ajatus noihin tyynyihinkin sitten lähti :)

Lopputulos on parempi kuin osasin kuvitella. Ja mikä parasta, uuden sisustuksen budjetti 0€. Pari uutta valkoista tyynynpäällistä piti ommella, mutta niihinkin löytyi kangasta ja piilovetoketjut omista varastoista. Jospa juhannuksena sitten taas lähdetään tuonne 10 metrin päähän mökille :)

Cladonia-huivi

Jääkiekon mm-kisojen ajaksi piti keksiä jotakin helppoa neulottavaa. Kiekkoneuleeksi valikoitui tänä vuonna ihanainen Cladonia-huivi, jossa alkuosa on sileää neuletta ja siksi näppärää neulottavaa teeveetä katsellessa. Aloitin neulomisen jo Suomen ensimmäistä peliä edeltävänä päivänä, sillä ihan viime hetkeen asti kuvittelin Suomen pelaavan jo perjantaina. Järkytys oli suuri, kun tajusin, ettei peli alkanutkaan minuutin vaan vuorokauden kuluttua. :D Siihen pettymykseen auttoi vain Cladonian aloittaminen. Onneksi olin kerinyt langat valmiiksi peliä varten.

Ohje: Cladonia by Kirsten Kapur

Lanka: Cascade Heritage silk, lt gray 65g ja Cascade Heritage sock, mustard 45g

Puikot: 4.0mm lace (itselle muistiin: mun käsialalla paras koko heritagelle)

Ihastuin ohjeen laatijan omien huivien väreihin. Ihana keltainen ja vaaleanharmaa - jälleen. Vaikka juurikin nämä värit olivart pyörineet lankakorini pinnalla, ennen ollut ajatellut yhdistää niitä. Enää en käsitä miksi, mutta mielestäni ne eivät vaan sopineet keskenään, ainakaan kahdestaan. Nähdessäni valmiin huivin vastaavilla väreillä olin kuitenkin täysin myyty :)

Ja ai että, miten ne sopii myös meidän sisustukseen tällä hetkellä!

Alkuun tuntui, että huivin lisäykset tehdään ihan typerissä kohdissa koko matkan huivin keskellä. Alun jälkeen päätinkin, että jos teen toisen huivin tällä ohjeella, niin varmasti lisään perinteisesti reunoissa ja keskimmäisen silmukan molemmin puolin. Mutta huivin valmistuttua olen muuttanut mieleni tässäkin asiassa. Lisäykset näyttävät nimittäin erittäin hyviltä ja huivin muoto on kiva.

Tuon reunapitsin malli on todella kaunis. Se on jotenkin erilainen kuin useimmissa neulomissani huiveissa. En tiedä, miksi olin tämän huivin suhteen jotenkin niin skeptinen, vaikka tykkäsin jo mallihuivin kuvasta ja väreistä. Suunnittelin nimittäin alussa, etten tekisi keltaista reunaa, kuten ohjeessa. Jotenkin se tuntui liian rimpsumaiselta. Mutta niin vaan tein kuitenkin ja tykkään siitäkin todella kovasti :)

Ihana huivi, kaunis malli, suosikkivärit, suosikkilanka ja mukavaa neulottavaa! Tätä tulee varmasti pidettyä. Ja saatanpa joskus neuloa toisenkin samanlaisen.

En ole aiemmin törmännyt Kirsten Kapurin ohjeisiin ainakaan tiedostaen, mutta nyt ihastuin niihin kovasti. Ja jotenkin tämän huivin myötä päädyin huomaamaan, että juuri oli alkamassa myös saman suunnittelijan mysteerihuivineulonta. Koska mysteerihuivin ensimmäinen osuus napsastaisi sähköpostiin kesälomani ensimmäisenä päivänä, päätin lähteä ensimmäistä kertaa mukaan mysteeriohjeeseen. Kaksi osuutta on jo neulottu ja ensi sunnuntaina sähköpostiin tulee vasta lisää. Sitä odotellessa on jo toinenkin huivi puikoilla. Mutta niistä lisää myöhemmin :)

Lisa the Fox

Pinterestissä tuli vastaan tämänkin ohje. Ovela ja viekas, mutta kuitenkin niin hellyyttävä kettu. Lisa the Fox nimeltään. Lankana ihan perusseiskaveikkaa.

Hyvässä sovussa sujuu arki, jopa pikkukanasen kanssa.

Ainakin suurimman osan ajasta.

Virkattu pupu

Pinterestissä tuli vastaan kuva ihanasta virkatusta pupusta. Tällä kertaa en raaskinut ostaa ohjetta, vaan päätin asettaa itselleni arkihaasteen. Ja hei, yllättävän hyvä siitä tuli! Ei ehkä ihan kaksoissisar, mutta saman suvun näköä kuitenkin.

Himmelipallo

Ystävän äiti oli ollut himmelikurssilla ja esitteli mulle paitsi Eija Kosken Himmeli-kirjan, myös muun muassa valkoisista paperipilleistä tekemiään hienoja himmeleitä. Tämä tekniikka multa olikin vielä kokeilematta :) Hieno homma! Kirjassa oli ihan tosi hieno pyöreä himmeli. Sellaisin voisin meillä hyvin kuvitella.

Ei viikkoakaan kun olin jo hankkinut kirjastosta saman kirjan ja tutkaillut paikallisten kauppojen ja laajemman alueen verkkokauppojen tarjonnan valkoisten pillien osalta. En tiedä, oliko vika etsintäkyvyissäni vai tarjonnassa, mutta yksivärisiä valkoisia ohuita tai paksuja ei löytynyt. Tai on löytyi jenkkilästä ylihintaan. Nettiä selatessani silmiini kuitenkin osui idea. Joku oli keksinyt, että vanupuikoista saa hyviä pätkiä himmeliin. Siinäpä se. Edullinen ratkaisu. Vielä edullisempi kierrätettynä, mutta ei kiitos :)

Kirja opasti hyvin alkuun. Ja mun eka himmeli alkoi valmistua vauhdilla. 

Sitten loppuivat kirjasta ohjekuvat. "Jatka näillä säännöillä." Just. Aivot alkoivat ylikuumentua kun pähkäilin, mitkä ne säännöt olivat. On tässä sen verran työtä, ettei huvikseen viitsi kokeilla ja sittem purkaa. Surffailin netissä etsimässä ratkaisua ja päädyin blogiin, jonka kirjoittaja oli aloittanut samalla ohjeella samaisen himmeliin ja todennut, ettei onnistu. Hän oli päätynyt himmelikurssilla ja saanut vasta siellä himmelinsä valmiiksi. Otin yhteyttä ystävääni ja tämän äitiin. Yhdessä ihmeteltiin ja kummasteltiin ohjetta. Järki sanoi tekemään toisin kuin ohjeesta saattoi päätellä. Kumpaan luottaa? 

Vastaus:

Askarteluun.

Tämän jälkeen himmeli olikin helppo homma. Mitä nyt vanupuikkojen pätkiminen oli työlästä ja tylsää. Itse himmeli valmistui kuitenkin yhdessä illassa.

Voin tehdä toistekin, jos joku pätkii vanupuikot valmiiksi :)

Myös valmiin himmelin kuvaaminen sinänsä oli aavistuksen hankalaa... Paljon paremmalta se livenä näyttää ikkunassa, kuin yhdessäkään kuvassa.

Pointelle-sukat

Ohje: Pointelle by Cookie A

Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, antiikki, 68g

Puikot: 2.25mm, cubics

          

         

         

         

         

Aloitin nämä sukat kunnianhimoisesti yhdellä pyöröpuikolla ensimmäisenä "kaksi sukkaa kerralla" -projektinani. Homma sujui alkuun hyvin, mutta pian tajusin, että jo muutenkin monimutkaisen kuvion peilikuvaisuus tuo hommaan turhaa lisähaastetta. Ja taisteltuani kumpaakin vartta 10cm tajusin, että olin luonut silmukoita liian vähän suurelle jalalleni. Masentuneet sukanvarteni lojuivat pitkän tovin korin pohjalla, mutta kun viimein raaskin aloittaa purkutyöt, päätin, että aloittaisin uudelleen tavallisilla sukkapuikoilla, suuremmalla silmukkamäärällä, sukka kerrallaan. Ja kun olin tehnyt vartta 5cm, tajusin, että nyt silmukoita on liikaa ja palasin taas lähtöpisteeseen. Voikin siis todeta, että valmiit sopivankokoiset sukat ovat taisteluvoitto :) 

iPadille suojapussukka illuusioneuleella

Tämä on tarina siitä, kuinka sukista tulikin pussukka. Kaikki alkoi siitä, kun päätin ottaa haltuun illuusioneuleen ja neuloa sydänsukat. Yllättäen kuvioihin astui kuitenkin uusi iPadini, jonka pussukka ohitti kiireellisyydessään vielä aloittamattoman sukkaprojektin. Koska kahta ei voi saada yhtä aikaa, oli tehtävä kompromisseja. Sukkaohje muuntuikin pussukaksi. 

Ohje: Mallineule napattuna Love Me Knot -sukista

Lanka:  Hjertegarnin Diamond Cotton 8/4, 100% merseroitu puuvilla, tummanharmaa ja saman puljun Cotton nr. 8, 100% puuvilla, kirkkaanvihreä

Puikot: 2mm

       

         

Stripe Study Shawl

Ja pitihän se Veera Välimäen Stripe Study Shawl myös neuloa :) Himoitsin nettikaupoista ihania lankoja ja tutkailin omia lankavarastojani... Tällä kertaa sain hillittyä kuitenkin itseni ja päädyin parhaaseen vaihtoehtoon, mitä omista varastoista löytyi. Toiseksi langaksi valitsin pehmeän angoramerinon mutta toisena on ehkä kaulalla turhan karhea sukkalanka, mutta kun sen väri vaan oli vaihtoehdoista paras. Toiveissa on, että pehmeämpää lankaa on väleissä tarpeeksi, eikä sukkalanka pääse sitten liikaa raapimaan käyttäjänsä kaulaa.

Ohje: Stripe Study Shawl by Veera Välimäki
Lanka: Austermann Step Classic, ruskea (1020 Dusting of Cocoa) 83g ja Regia Angora Merino, sinivihreä (7083) 50-100g
Puikot: 4.0mm

              

               

Sydännappi ja -avaimenperä

Hiljaiselo blogissa on jatkunut taas turhan pitkään. Yritetään saada siihen hiukan muutosta, mutta kun se viimeistely ja kuvien ottaminen on mukamas niin työlästä. :) Eli ei tartte huolestua, kyllä niitä töitä on muutama valmistunut.

Tässä kuitenkin ensihätään pari pientä sydämellistä näperrystä kevään varrelta.

Ensinnäkin mun eka klipsutyö. Jee! :)  Eiku oon mä joskus tainnut tehdä pitkulaista avaimenperää... Minne lie päätynyt vai tulikohan koskaan valmiiksi. Parasta tässä on se, ettei tämän valmistaminen vaadi pitkää klipsujen keräilyrupeamaa. Parit saunalimpparit ja saunan jälkeen tulee vielä valmistakin. Tämä oli ihan kiva tehdä, mutta en mä vaan silti lämpene klipsuilulle. Jätän suosiolla jatkossa muille. Ohje tähän löytyi Punomosta.

                 

Tigeristä löytyi nappipohjia edullisesti, joten pitihän niitä napata mukaan varmuuden vuoksi. Päädyinkin aika pian ristipistoilemaan yhden harjoitusnapin.