Pitsiä huvimajaan

Viime vuonna huvimajassa oli ovensuussa vain yksi pyöreä virkattu matto. Tänä vuonna kaipailin kuitenkin jalkojen alle enemmän pehmeää mattopinta-alaa. Sen sijaan, että olisin rynnännyt mattokaupoille, päätin kurkata äidin mattovarastoon. Ja sieltähän ne löytyi - äidin vanhat keittiön matot.   Äidin keittiö tosin on muotoa I ja meidän huvimaja lähinnä pyöreä O, joten ihan suoraan eivät matot lattialle riittäneet. Sakset ja solmuja, niin kappas, kahden maton sijaan mattoja olikin kolme ja kaikki juuri sopivan mittaisia.

Kun lattialla olivat matot, kannoin huvimajaan kaikki mahdolliset tyynynpäälliset ja potentiaaliset tyynykankaat. Ja mikään ei tuntunut sopivan mattoihin ja verhoihin. Ei niin mikään. Totesin, että tätä tyynyjuttua pitää miettiä vielä ja lähdin etsimään jotakin liinaa karulle muovipöydälle. Päädyin laatikolle, jossa on "ihan vaan muutama" miehen äidin virkkaama pitsiliina. Sovittaessani erilaisia liinoja pöydälle, tajusin, että tässä se on viimein. Olin nimittäin ihastellut jo pitkään Pinterestissä sellaista kuvaa, jossa ruokapöydälle on tehty "kaitaliina" sekalaisista pienistä pyöreistä pitsiliinoista. Idea on tälle huvimajan pöydälle täydellinen, sillä saan sillä mahdollisimman paljon pöytäpintaa piiloon. Pöytä ei tunnu enää liian massiiviselta muovihirvitykseltä. Siitä tuli itseasiassa oikein söpö!

Ja siitä se ajatus noihin tyynyihinkin sitten lähti :)

Lopputulos on parempi kuin osasin kuvitella. Ja mikä parasta, uuden sisustuksen budjetti 0€. Pari uutta valkoista tyynynpäällistä piti ommella, mutta niihinkin löytyi kangasta ja piilovetoketjut omista varastoista. Jospa juhannuksena sitten taas lähdetään tuonne 10 metrin päähän mökille :)

Cladonia-huivi

Jääkiekon mm-kisojen ajaksi piti keksiä jotakin helppoa neulottavaa. Kiekkoneuleeksi valikoitui tänä vuonna ihanainen Cladonia-huivi, jossa alkuosa on sileää neuletta ja siksi näppärää neulottavaa teeveetä katsellessa. Aloitin neulomisen jo Suomen ensimmäistä peliä edeltävänä päivänä, sillä ihan viime hetkeen asti kuvittelin Suomen pelaavan jo perjantaina. Järkytys oli suuri, kun tajusin, ettei peli alkanutkaan minuutin vaan vuorokauden kuluttua. :D Siihen pettymykseen auttoi vain Cladonian aloittaminen. Onneksi olin kerinyt langat valmiiksi peliä varten.

Ohje: Cladonia by Kirsten Kapur

Lanka: Cascade Heritage silk, lt gray 65g ja Cascade Heritage sock, mustard 45g

Puikot: 4.0mm lace (itselle muistiin: mun käsialalla paras koko heritagelle)

Ihastuin ohjeen laatijan omien huivien väreihin. Ihana keltainen ja vaaleanharmaa - jälleen. Vaikka juurikin nämä värit olivart pyörineet lankakorini pinnalla, ennen ollut ajatellut yhdistää niitä. Enää en käsitä miksi, mutta mielestäni ne eivät vaan sopineet keskenään, ainakaan kahdestaan. Nähdessäni valmiin huivin vastaavilla väreillä olin kuitenkin täysin myyty :)

Ja ai että, miten ne sopii myös meidän sisustukseen tällä hetkellä!

Alkuun tuntui, että huivin lisäykset tehdään ihan typerissä kohdissa koko matkan huivin keskellä. Alun jälkeen päätinkin, että jos teen toisen huivin tällä ohjeella, niin varmasti lisään perinteisesti reunoissa ja keskimmäisen silmukan molemmin puolin. Mutta huivin valmistuttua olen muuttanut mieleni tässäkin asiassa. Lisäykset näyttävät nimittäin erittäin hyviltä ja huivin muoto on kiva.

Tuon reunapitsin malli on todella kaunis. Se on jotenkin erilainen kuin useimmissa neulomissani huiveissa. En tiedä, miksi olin tämän huivin suhteen jotenkin niin skeptinen, vaikka tykkäsin jo mallihuivin kuvasta ja väreistä. Suunnittelin nimittäin alussa, etten tekisi keltaista reunaa, kuten ohjeessa. Jotenkin se tuntui liian rimpsumaiselta. Mutta niin vaan tein kuitenkin ja tykkään siitäkin todella kovasti :)

Ihana huivi, kaunis malli, suosikkivärit, suosikkilanka ja mukavaa neulottavaa! Tätä tulee varmasti pidettyä. Ja saatanpa joskus neuloa toisenkin samanlaisen.

En ole aiemmin törmännyt Kirsten Kapurin ohjeisiin ainakaan tiedostaen, mutta nyt ihastuin niihin kovasti. Ja jotenkin tämän huivin myötä päädyin huomaamaan, että juuri oli alkamassa myös saman suunnittelijan mysteerihuivineulonta. Koska mysteerihuivin ensimmäinen osuus napsastaisi sähköpostiin kesälomani ensimmäisenä päivänä, päätin lähteä ensimmäistä kertaa mukaan mysteeriohjeeseen. Kaksi osuutta on jo neulottu ja ensi sunnuntaina sähköpostiin tulee vasta lisää. Sitä odotellessa on jo toinenkin huivi puikoilla. Mutta niistä lisää myöhemmin :)

Lisa the Fox

Pinterestissä tuli vastaan tämänkin ohje. Ovela ja viekas, mutta kuitenkin niin hellyyttävä kettu. Lisa the Fox nimeltään. Lankana ihan perusseiskaveikkaa.

Hyvässä sovussa sujuu arki, jopa pikkukanasen kanssa.

Ainakin suurimman osan ajasta.

Virkattu pupu

Pinterestissä tuli vastaan kuva ihanasta virkatusta pupusta. Tällä kertaa en raaskinut ostaa ohjetta, vaan päätin asettaa itselleni arkihaasteen. Ja hei, yllättävän hyvä siitä tuli! Ei ehkä ihan kaksoissisar, mutta saman suvun näköä kuitenkin.

Himmelipallo

Ystävän äiti oli ollut himmelikurssilla ja esitteli mulle paitsi Eija Kosken Himmeli-kirjan, myös muun muassa valkoisista paperipilleistä tekemiään hienoja himmeleitä. Tämä tekniikka multa olikin vielä kokeilematta :) Hieno homma! Kirjassa oli ihan tosi hieno pyöreä himmeli. Sellaisin voisin meillä hyvin kuvitella.

Ei viikkoakaan kun olin jo hankkinut kirjastosta saman kirjan ja tutkaillut paikallisten kauppojen ja laajemman alueen verkkokauppojen tarjonnan valkoisten pillien osalta. En tiedä, oliko vika etsintäkyvyissäni vai tarjonnassa, mutta yksivärisiä valkoisia ohuita tai paksuja ei löytynyt. Tai on löytyi jenkkilästä ylihintaan. Nettiä selatessani silmiini kuitenkin osui idea. Joku oli keksinyt, että vanupuikoista saa hyviä pätkiä himmeliin. Siinäpä se. Edullinen ratkaisu. Vielä edullisempi kierrätettynä, mutta ei kiitos :)

Kirja opasti hyvin alkuun. Ja mun eka himmeli alkoi valmistua vauhdilla. 

Sitten loppuivat kirjasta ohjekuvat. "Jatka näillä säännöillä." Just. Aivot alkoivat ylikuumentua kun pähkäilin, mitkä ne säännöt olivat. On tässä sen verran työtä, ettei huvikseen viitsi kokeilla ja sittem purkaa. Surffailin netissä etsimässä ratkaisua ja päädyin blogiin, jonka kirjoittaja oli aloittanut samalla ohjeella samaisen himmeliin ja todennut, ettei onnistu. Hän oli päätynyt himmelikurssilla ja saanut vasta siellä himmelinsä valmiiksi. Otin yhteyttä ystävääni ja tämän äitiin. Yhdessä ihmeteltiin ja kummasteltiin ohjetta. Järki sanoi tekemään toisin kuin ohjeesta saattoi päätellä. Kumpaan luottaa? 

Vastaus:

Askarteluun.

Tämän jälkeen himmeli olikin helppo homma. Mitä nyt vanupuikkojen pätkiminen oli työlästä ja tylsää. Itse himmeli valmistui kuitenkin yhdessä illassa.

Voin tehdä toistekin, jos joku pätkii vanupuikot valmiiksi :)

Myös valmiin himmelin kuvaaminen sinänsä oli aavistuksen hankalaa... Paljon paremmalta se livenä näyttää ikkunassa, kuin yhdessäkään kuvassa.

Pointelle-sukat

Ohje: Pointelle by Cookie A

Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, antiikki, 68g

Puikot: 2.25mm, cubics

          

         

         

         

         

Aloitin nämä sukat kunnianhimoisesti yhdellä pyöröpuikolla ensimmäisenä "kaksi sukkaa kerralla" -projektinani. Homma sujui alkuun hyvin, mutta pian tajusin, että jo muutenkin monimutkaisen kuvion peilikuvaisuus tuo hommaan turhaa lisähaastetta. Ja taisteltuani kumpaakin vartta 10cm tajusin, että olin luonut silmukoita liian vähän suurelle jalalleni. Masentuneet sukanvarteni lojuivat pitkän tovin korin pohjalla, mutta kun viimein raaskin aloittaa purkutyöt, päätin, että aloittaisin uudelleen tavallisilla sukkapuikoilla, suuremmalla silmukkamäärällä, sukka kerrallaan. Ja kun olin tehnyt vartta 5cm, tajusin, että nyt silmukoita on liikaa ja palasin taas lähtöpisteeseen. Voikin siis todeta, että valmiit sopivankokoiset sukat ovat taisteluvoitto :) 

iPadille suojapussukka illuusioneuleella

Tämä on tarina siitä, kuinka sukista tulikin pussukka. Kaikki alkoi siitä, kun päätin ottaa haltuun illuusioneuleen ja neuloa sydänsukat. Yllättäen kuvioihin astui kuitenkin uusi iPadini, jonka pussukka ohitti kiireellisyydessään vielä aloittamattoman sukkaprojektin. Koska kahta ei voi saada yhtä aikaa, oli tehtävä kompromisseja. Sukkaohje muuntuikin pussukaksi. 

Ohje: Mallineule napattuna Love Me Knot -sukista

Lanka:  Hjertegarnin Diamond Cotton 8/4, 100% merseroitu puuvilla, tummanharmaa ja saman puljun Cotton nr. 8, 100% puuvilla, kirkkaanvihreä

Puikot: 2mm

       

         

Stripe Study Shawl

Ja pitihän se Veera Välimäen Stripe Study Shawl myös neuloa :) Himoitsin nettikaupoista ihania lankoja ja tutkailin omia lankavarastojani... Tällä kertaa sain hillittyä kuitenkin itseni ja päädyin parhaaseen vaihtoehtoon, mitä omista varastoista löytyi. Toiseksi langaksi valitsin pehmeän angoramerinon mutta toisena on ehkä kaulalla turhan karhea sukkalanka, mutta kun sen väri vaan oli vaihtoehdoista paras. Toiveissa on, että pehmeämpää lankaa on väleissä tarpeeksi, eikä sukkalanka pääse sitten liikaa raapimaan käyttäjänsä kaulaa.

Ohje: Stripe Study Shawl by Veera Välimäki
Lanka: Austermann Step Classic, ruskea (1020 Dusting of Cocoa) 83g ja Regia Angora Merino, sinivihreä (7083) 50-100g
Puikot: 4.0mm

              

               

Sydännappi ja -avaimenperä

Hiljaiselo blogissa on jatkunut taas turhan pitkään. Yritetään saada siihen hiukan muutosta, mutta kun se viimeistely ja kuvien ottaminen on mukamas niin työlästä. :) Eli ei tartte huolestua, kyllä niitä töitä on muutama valmistunut.

Tässä kuitenkin ensihätään pari pientä sydämellistä näperrystä kevään varrelta.

Ensinnäkin mun eka klipsutyö. Jee! :)  Eiku oon mä joskus tainnut tehdä pitkulaista avaimenperää... Minne lie päätynyt vai tulikohan koskaan valmiiksi. Parasta tässä on se, ettei tämän valmistaminen vaadi pitkää klipsujen keräilyrupeamaa. Parit saunalimpparit ja saunan jälkeen tulee vielä valmistakin. Tämä oli ihan kiva tehdä, mutta en mä vaan silti lämpene klipsuilulle. Jätän suosiolla jatkossa muille. Ohje tähän löytyi Punomosta.

                 

Tigeristä löytyi nappipohjia edullisesti, joten pitihän niitä napata mukaan varmuuden vuoksi. Päädyinkin aika pian ristipistoilemaan yhden harjoitusnapin.

                 

Different Lines

Veera Välimäen Color Affectionin neulominen lyhennetyin kerroksin oli sen verran hauskaa, että into jäi päälle ja piti päästä kokeilemaan myös muita Veeran ohjeita. Mietin pitkään kumman huiviohjeen valitsen: Different Lines vai Stripe Study Shawl. Päädyin pienempään eli Different Linesiin.

Ohje: Different Lines by Veera Välimäki
Lanka: Cascade Yarns Heritage Silk, turkoosi (5626) 69g ja harmaa (5631) 72g
Puikot: 4.0mm

Tämän huivin muoto on kyllä aivan käsittämätön, mutta tällainen siitä kai pitikin tulla. Neulominen aloitettiin tuolta harmaan kolmion kärjestä. Ohjeen kuvassa huivi näyttää toimivan todella hyvin päällä, mutta itse en kyllä osaa sitä niin nätisti pyöräyttää päälle. Täytenee harjoitella. Lanka on kuitenkin niin ihanan pehmeä. Ja oli huivin neulominen ainakin mukavaa. Sehän se kai tärkeintä on :)

Ei tästä huivista saa kauniita kuvia ollenkaan. Tuntuu, että
aina huivi on jotenkin väärinpäin ja vinksallaan kuvassa.

Kupla-lapaset

Muutama ystävä oli neulonut näitä ihania Kupla-lapasia ja vaikkei mulla ollut minkäänlaista tarvetta lapasille tai edes sopivaa lankaa kaapissa, niin tällaiset oli vaan pakko tehdä. Ei uskoisi, miten helppoa tällaisten kuplien neulominen, näyttää nimittäin paljon haastavammalta. 

Ohje: Kupla
Lanka: Sandnes Garnin Smart, Harmaa 34g ja keltainen 45g
Puikot: 4.0mm

Musta lasihelmikaulakoru

Oltiin viikko sitten serkkuni häissä ja multa puuttui asuun sopiva koru. Vaikka aikaa oli sillä hetkellä vähän, niin onneksi tuollaisen korun tekee tosi nopeasti. Ei siis tarvinnut lähteä korukaupoille. Ja koska varastoon on kertynyt sen verran noita korutarvikkeita, niin korun valmistukseena esteenä voi olla vain valinnan vaikeus, jos on valmis tekemään hiukan kompromissejä.

Korusta tuli kuitenkin aivan ihana. Aluksi tuntui, että suuremmat helmet olisivat olleet parempia, mutta lopulta olin kyllä juuri tähän kokoon erittäin tyytyväinen.

Maluka-huivi

Tällä kertaa inspiraatio huiviin lähti langasta, joka halusi viimein kaapista puikoille. Lanka oli ihanan paksu merino-silkki eli Manos del Uruguay´n Silk Blend. Tietäen, että lankaa on tasan ja vain yksi kerä eli huimat 270m, lähdin metsästämään sopivaa ohjetta Ravelrystä. Vaihtoehtoja löytyi jälleen kerran useita, mutta päädyin Malukaan. Jostain kumman syystä toista kertaa peräkkäin mulle sattui ohje, jossa ensi neulotaan pitsi ja sitten vasta poimitaan silmukat pitsin reunasta.

Ohje: Maluka by Bea Schmidt
Lanka: Manos del Uruguay Silk Blend, 70% merinoa ja 30% silkkiä, väri 7325,  96g
Puikot: 4.0mm

Ravelryssä on ihan liikaa sellaisia huiviohjeita, jotka haluaisin neuloa. Joku päivä mä vielä hukun näihin erilaisiin huiveihin. Ja mikä siinä muuten on, että vaikka laatikossa olisi kuinka monta huivia, joista aamulla voisi valita, niin kyllä se vaan on joka päivä se joku sama tietty, minkä kaulaansa laittaa. Tänä talvena mulla on ollut kaulassa juhannuksena neulottu suuri keltainen haapsalu rätti. Vaikka lanka on ohutta, niin huivi on kyllä todella lämmin.

Virkattu kaulakoru

Tammikuun Suuri käsityö -lehdessä oli ohje kivaan virkattuun kaulakoruun. Ohjeessa mua eniten kiehtoi se, että olen joskus ala-asteella virkannut itse samanlaisella tekniikalla spiraalimaisia "käpyjä" pyyhkeenreunapitsiin. En enää muistanut, miten tuollaista virkataan, joten pitihän se palautella mieleen. Ja helppoahan se olikin: neljä pylvästä jokaiseen ketjusilmukkaan. Ei muuta.

Rock Island -huivi

Olen jo pitkään pyöritellyt Ravelryssä Rock Island -huivin ohjetta ja ollut monta kertaa hyvin lähellä ohjeen hankkimista ja huivin aloittamista. Ilmeisesti nyt viimein tammikuun alussa oli kulunut riittävästi aikaa edellisen pitsihuivin neulomisesta, sillä ohjeeseen tarttuminen ei tuntunut enää ylivoimaiselta. Käsityömessuilta syksyllä ostettu Hopeasäikeen SilverLace sitä paitsi suorastaan halusi tulla neulotuksi juuri tähän huiviin.

Ohje: Rock Island by Jared Flood
Lanka: Hopeasäie SilverLace, 59g
Puikot: 3.5mm

Kuvan perusteella en ollut yhtään osannut aavistaa, että ensin neulottiinkin pitkä pitsireuna, josta poimittiin myöhemmin silmukat. Pitsireunuksen neulominen tuntui loputtomalta urakalta varsinkin alussa, sillä kuviota piti seurata silmukka silmukalta kaaviosta - ja mikä pahinta kuviota tehtiin kummankin puolen kerroksilla. Koko ajan pelkäsin, että jos virhe tulee, niin pulassa ollaan. Vaikka alussa oli tuntunut, ettei kaaviota opi millään ulkoa, niin yhtäkkiä huomasin, että niin se vain sujui sittenkin. Toiston voima ja ihmisen muisti on ihmeellinen :) Pari kertaa sattui pikkuinen virhe, jonka korjaamisesta selvisin muutaman kerroksen purkamisella, mutta suurelta kaaokselta vältyttiin. Jee!

Toinen asia, mikä ohjeessa yllätti, oli ainaoikea-osuus. Kuvasta en ollut yhtään ymmärtänyt, että suurin osa huivista on ainaoikeaa, eikä suinkaan sileää neuletta kuten yleensä tällaisissa. Mutta mikäs sen iloisempi asia minulle, joka en voi varsinaisesti sanoa rakastavani niitä pitkiä nurjia kerroksia :)

Tykkään huivista kovasti ja lanka on siihen juuri sopiva - ei liikaa hopeaa, vaan juuri sopivasti hiukan kimallusta.