Afrikkalaisia kukkia

Viime aikoina on tullut enimmäkseen neulottua sukkia ja ommeltua tildaa, joten hurahdus afrikkalaisten kukkien virkkaamiseen tuntui mukavalta vaihtelulta. Mä osaan harvoin pitää projektit kohtuullisen kokoisina, joten niin vain paisui käsistä tämäkin. Aiempi neulottu peitto tuntui aavistuksen liian lyhyeltä, joten uudesta torkkupeitosta pitäisi tehdä hieman suurempi. Laskeskelin, että sopivankokoiseen peittoon tarvittaisiin 180 kuusikulmiota. Kuulostaahan se suurelta määrältä, mutta alussa tuntui, että kukkia virkkaa aika nopeasti...

180 kukkapalaa kolmessa eri värissä.

Yritin keksiä parasta järjestystä ommella palat yhteen, mutta lopulta
kaikki vaihtoehdot osoittautuivat yhtä huonoiksi. Umpikuja
tuli aina vastaan. Vähän niin kuin lapsena labyrinttitehtävissä tai sitten
niissä tehtävissä, joissa piti etsiä pupulle lyhin reitti porkkanan luokse.

Peittoa kootessa selkeni, että tarvittaisiin myös puolikkaita palasia, jos haluaisin päädyt tasaisiksi. Niinpä olin tehnyt turhaan kymmenen palaa ja vielä piti virkata 10 puolikasta palaa. Onneksi ohje niihin löytyi helposti. Joskus on ihanaa, kun joku muu on miettinyt jo homman valmiiksi :)

Peiton tekemiseen hurahti lopulta vain pari viikkoa, mutta aikaa enemmän kuin tuosta parista viikosta voisi päätellä. Tuli nimittäin virkattua aika ahkerasti, kun vielä iski flunssa ja oli talviloma. Parhaiten saa kuitenkin aikaan silloin, kun mielessä kutkuttaa ihania uusia projekteja. Ajan lisäksi Seitsemän veljestä -lankaa hurahti peittoon lopulta aika paljon:

      - 3,5 kerää valkoista

      - 1 kerä beigeä

      - 1,5 kerää vaaleanpunaista

      - 1,5 kerää pinkkiä

      - 1,5 kerää purppuraa

      - 2 kerää vihreää

Nyt sitten peiton alle miettimään, mitä tekisin jäljelle jääneistä paloista...

170 kokonaista ja 10 puolikasta kukkapalaa.