sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Raidallinen neuletakki

Ensin oli lankaa, sitten oli idea ja sitten oli lisää lankaa. Ryhdyinpähän taasen neuletakkiprojektiin, vaikka joskus olin tainnut vannoa pysyväni hieman kauempana niistä. No nyt idea lähti väreistä ja langoista ja jotenkin vaan päädyin tekemään niistä neuletakin. Tuo harmaan ja keltaisen yhdistelmä on miellyttänyt viime aikoina kovasti ja olen alkanut haalia sitä moneen paikkaan. 

Päätin satsata ihanaiseen Madelinetoshin Merino Lightiin, joka osoittautui maineensa veroiseksi. Täydellinen lanka. Lankojen metsästys olisi oma lukunsa sinänsä, mutta tyydyn vain mainitsemaan, että  ongelmia toimitusten kanssa oli ja lopulta tilasin tummanharmaan langan Saksasta. Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä langat riitti ja väritkin oli mieleiset.

Sopivaa ohjetta valitsemalleni langalle ei tuntunut löytyvän ja mielikuva neuletakista oli niin voimakas, etten ollut valmis tinkimään suunnitelmastani. Niinpä päädyin kaivamaan esiin muutaman tarvikkeen: mittanauha, suhdeviivain, laskin, kynä, paperia, Ritva Koskennurmi-Sivosen Neulevaate-kirja vuodelta 1982  ja kärsivällisyyttä. Ja piti lisäksi neuloa vielä pieni mallitilkkukin.

Olen kerran aiemmin hyvässä ohjauksessa piirtänyt itselleni neulevaatteen kaavat ja neulonut niillä ohjeilla puseron neulekoneella. Siispä uskoa siihen, että myös omilla kaavoilla voi onnistua, oli jo hiukan ennestään. Silti hommaan ryhtyminen jännitti, sillä neulomista oli paljon  ja toisaalta lankakin oli ollut sen verran hintavaa, että epäonnistuminen harmittaisi todella.

Ohje: Oma
Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light: tern (vaaleanharmaa) 148g, graphite (tummanharmaa) 100g, candlewick (keltainen)  90g
Puikot: 2.75mm pyöröt

Neulomista ja silmukkamäärien laskemista todella oli paljon, mutta se onnistui! Jihuu!



Neuloin takin sileällä neuleella ilman sen suurempia kikkailuja. Raidat riittää tämän takin jujuksi. Päädyin neulomaan resorit *1o kiertäen, 1n*. Etu- ja takakappaleet neuloin yhtenä kappaleena. Alunperin pääntiestä piti tulla pyöreä, mutta päätin kuitenkin matkan varrella muuttaa suunnitelmaa ja tehdäkin pääntiestä v-muotoisen. Silmukoiden poimiminen nappikaitaletta varten oli jo nytkin tarpeeksi työlästä ja hankalaa. 



     



Halusin keltaiset napit, mutta sopivankokoisten löytyminen on sitten haastavaa. Mustia kyllä olisi joka koossa ja muodossa. Nämäkin on hiukan liian pienet tekemiini napinläpiin. Fiksuna tein napinläpet ennen kuin olin löytänyt nappeja ollenkaan. 

Alla vielä se, mistä lähdettiin eli luonnos, joka ei sitten millään suostu tulemaan tänne blogiin muuten kuin kyljellään. Olkoon sitten niin.




Lankojen riittämisen kanssa riitti tosiaan jännitettävää ihan loppuun asti. Vaaleanharmaata olin varannut 2 vyyhtiä ja kumpaakin muuta väriä yhden vyyhdin. Tummanharmaan kanssa meni kaikkein tiukimmalle ja jouduinkin punnitsemaan hihoja tehdessä kerää jokaisen raidan jälkeen. Lopulta toista hihaa aloittaessa näytti siltä, että lankaa on 1g liian vähän. Päätin siksi jättää jo toisen hihan keskimmäisestä tummanharmaasta raidasta kerroksen pois, mikä oli fiksu päätös. Lanka nimittäin loppui lopulta yhtä kerrosta ennen jälkimmäisen raidan loppua. Aika hyvin arvioitu siis. Lopputuloksessa ei kyllä huomaa mitään :) Miksi edes kerroin...



1 kommentti:

  1. Takista tuli todella nätti ja onneksi niin, olithan nähnyt niin paljon vaivaa sen eteen!!! -Suhina : )

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...