Ei viikkoakaan kun olin jo hankkinut kirjastosta saman kirjan ja tutkaillut paikallisten kauppojen ja laajemman alueen verkkokauppojen tarjonnan valkoisten pillien osalta. En tiedä, oliko vika etsintäkyvyissäni vai tarjonnassa, mutta yksivärisiä valkoisia ohuita tai paksuja ei löytynyt. Tai on löytyi jenkkilästä ylihintaan. Nettiä selatessani silmiini kuitenkin osui idea. Joku oli keksinyt, että vanupuikoista saa hyviä pätkiä himmeliin. Siinäpä se. Edullinen ratkaisu. Vielä edullisempi kierrätettynä, mutta ei kiitos :)
Kirja opasti hyvin alkuun. Ja mun eka himmeli alkoi valmistua vauhdilla.
Sitten loppuivat kirjasta ohjekuvat. "Jatka näillä säännöillä." Just. Aivot alkoivat ylikuumentua kun pähkäilin, mitkä ne säännöt olivat. On tässä sen verran työtä, ettei huvikseen viitsi kokeilla ja sittem purkaa. Surffailin netissä etsimässä ratkaisua ja päädyin blogiin, jonka kirjoittaja oli aloittanut samalla ohjeella samaisen himmeliin ja todennut, ettei onnistu. Hän oli päätynyt himmelikurssilla ja saanut vasta siellä himmelinsä valmiiksi. Otin yhteyttä ystävääni ja tämän äitiin. Yhdessä ihmeteltiin ja kummasteltiin ohjetta. Järki sanoi tekemään toisin kuin ohjeesta saattoi päätellä. Kumpaan luottaa?
Vastaus:
Askarteluun.
Tämän jälkeen himmeli olikin helppo homma. Mitä nyt vanupuikkojen pätkiminen oli työlästä ja tylsää. Itse himmeli valmistui kuitenkin yhdessä illassa.
Voin tehdä toistekin, jos joku pätkii vanupuikot valmiiksi :)
Myös valmiin himmelin kuvaaminen sinänsä oli aavistuksen hankalaa... Paljon paremmalta se livenä näyttää ikkunassa, kuin yhdessäkään kuvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti